{"id":2700,"date":"2025-03-16T08:01:04","date_gmt":"2025-03-16T06:01:04","guid":{"rendered":"https:\/\/kakimuseo.fi\/?page_id=2700"},"modified":"2025-03-17T10:51:10","modified_gmt":"2025-03-17T08:51:10","slug":"kakisalmi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/kakisalmi-museo\/kakisalmi\/","title":{"rendered":"K\u00e4kisalmi \u2013omenakukkien kaupunki"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

K\u00e4kisalmi \u2013 the city of apple blossoms<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

K\u00e4kisalmen varhaisvaiheet<\/strong>
Tarinan mukaan K\u00e4kisalmi perustettiin siihen paikkaan, miss\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran kuultiin k\u00e4en kukkuvan. Nimen j\u00e4lkiosa viittaa salmeen, joka muodostui t\u00e4rke\u00e4ksi kauppareittien risteyskohdaksi. Alun perin alueella sijaitsi karjalainen suurkyl\u00e4 sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4 puinen kyl\u00e4linnake.
Historiallisesti K\u00e4kisalmesta tuli monien valtataisteluiden keskus. Ruotsi ja Ven\u00e4j\u00e4, sek\u00e4 l\u00e4nnen ett\u00e4 id\u00e4n kirkot, kilpailivat alueen poliittisesta ja hengellisest\u00e4 hallinnasta vuosisatojen ajan. Rauhansopimuksia solmittiin useita, mutta alue pysyi jatkuvien kiistojen kohteena.
1300-luku ja kronikat
Ensimm\u00e4inen kirjallinen maininta K\u00e4kisalmen linnasta l\u00f6ytyy ruotsalaisesta Eerikin kronikasta. Sen mukaan vuonna 1294 ruotsalaiset valtasivat K\u00e4kisalmen polttamatta sit\u00e4, surmasivat pakanoita ja veiv\u00e4t vangit Viipuriin. Novgorodilainen kronikka kertoo puolestaan, ett\u00e4 ruotsalaiset perustivat vuonna 1295 pienen kaupungin, jonka novgorodilaiset pian polttivat.
Kansantarun mukaan linnaa yritettiin alun perin rakentaa ylemm\u00e4s Vuoksen varrelle, mutta rakennukset romahtivat aina y\u00f6n aikana. Lopulta unessa annettiin ohje rakentaa linna sinne, miss\u00e4 k\u00e4ki j\u00e4i kukkumaan kuivaan puuhun \u2013 ja n\u00e4in K\u00e4kisalmen linna sai lopullisen paikkansa.
Vaikka linnan nimen alkuper\u00e4 liittyy k\u00e4keen, K\u00e4kisalmen vaakunassa on kuitenkin kurki. Sen jalassa oleva kivi symboloi vartijalinnoituksen valppautta \u2013 jos lintu torkahtaisi, kivi putoaisi ja her\u00e4tt\u00e4isi sen.<\/p>

Laatokan luostarit: Valamo ja Konevitsa<\/strong>
1400-luvulla K\u00e4kisalmi kuului jo id\u00e4n kirkon hengelliseen vaikutuspiiriin. Valamon ja Konevitsan luostarit olivat alueen merkitt\u00e4vi\u00e4 keskuksia, ja erityisesti Konevitsan luostari sijaitsi vain noin 40 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 K\u00e4kisalmesta.
P\u00e4hkin\u00e4saaren rauha vuonna 1323 jakoi Karjalan poliittisesti ja uskonnollisesti kahtia. T\u00e4m\u00e4 jakolinja synnytti vuosisatojen mittaiset ristiriidat l\u00e4nsimaisen katolisen ja ortodoksisen kirkon v\u00e4lill\u00e4.
K\u00e4kisalmen luostarit ja arkeologiset L\u00f6yd\u00f6t
Vuoden 1500 verokirja on t\u00e4rke\u00e4 historiallinen dokumentti, joka antaa tietoa K\u00e4kisalmen seurakunnasta ja sen kirkoista. K\u00e4kisalmessa toimi kolme luostaria: Pyh\u00e4n Georgioksen naisluostari, Pyh\u00e4n Nikolaoksen luostari ja Pyh\u00e4n Johanneksen luostari.
Vuonna 1929 arkeologi Antti Komonen teki kaivauksia K\u00e4kisalmessa ja l\u00f6ysi mahdollisen kolmilaivaisen kirkon kivijalan sek\u00e4 luostarin rakennusten j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Ruotsalaisten ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4neen luostarin tiili\u00e4 linnan rakennust\u00f6iss\u00e4.<\/p>

K\u00e4kisalmi ja kaupank\u00e4ynti<\/strong>
1500-luvulla K\u00e4kisalmen asukasluku oli noin tuhat. Kauppiaita oli 60, joista 21 kuului ”parhaiden miesten” veroluokkaan. Kalastus oli merkitt\u00e4v\u00e4 elinkeino, ja Moskovan suuriruhtinas piti erityisesti K\u00e4kisalmen lohista \u2013 niit\u00e4 pidettiin koko valtakunnan herkullisimpina.
Kirkko ja kauppa olivat tiiviisti yhteydess\u00e4 toisiinsa, ja seudun vauraus n\u00e4kyi my\u00f6s kirkkorakennuksissa. 1500-luvulla K\u00e4kisalmessa oli jo noin 200 taloa, ja asutus levisi linnasaaren l\u00e4heiselt\u00e4 Spaskin saarelta mantereen puolelle 1600-luvulla.
Ruotsinvallan aika ja Stolbovan rauha
Ruotsin Pontus de la Gardie valloitti K\u00e4kisalmen vuonna 1580. Linnan juhlavaloitusta varten teurastettiin 139 nautaa. Kuitenkin T\u00e4yssin\u00e4n rauhassa 1595 K\u00e4kisalmen l\u00e4\u00e4ni palautui Ven\u00e4j\u00e4lle.
Ruotsi valloitti K\u00e4kisalmen uudelleen vuonna 1611, ja Stolbovan rauhassa 1617 alue liitettiin pysyv\u00e4sti Ruotsiin. Ortodoksinen v\u00e4est\u00f6 pakeni osittain Ven\u00e4j\u00e4lle, ja tilalle siirrettiin asukkaita Viipurin Karjalasta ja Savosta.
Ruotsalaiset suhtautuivat ortodokseihin ep\u00e4luuloisesti. Heit\u00e4 ei haluttu ottaa linnoitukseen edes p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6l\u00e4isiksi, ja ortodoksipapit velvoitettiin opettamaan luterilaista katekismusta seurakuntalaisilleen.<\/p>

Ven\u00e4j\u00e4nvallan aika<\/strong>
1700-luvulla valta vaihtui j\u00e4lleen. Suuren Pohjan sodan aikana Ven\u00e4j\u00e4 valloitti K\u00e4kisalmen 1710, ja Pietari Suuri juhlisti voittoa ly\u00f6tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muistomitalin.
Uudenkaupungin rauhassa 1721 raja asettui nykyisen kaltaiseksi, ja K\u00e4kisalmen l\u00e4\u00e4ni ja Viipurin alue yhdistettiin. Luterilainen kirkko sai turvatun aseman, mutta kreikkalaiskatolinen seurakunta j\u00e4i Pietarin hiippakunnan alaisuuteen.
K\u00e4kisalmi 1700- ja 1800-luvuilla
Ven\u00e4j\u00e4n vallan aikana K\u00e4kisalmen asukasluku kasvoi. Vuonna 1728 alueella oli noin 460 asukasta, ja vuonna 1750 jo 750 henke\u00e4.
Luterilainen kirkko rakennettiin 1759, ja sit\u00e4 k\u00e4ytettiin 150 vuoden ajan, kunnes ven\u00e4l\u00e4iset polttivat sen vet\u00e4ytyess\u00e4\u00e4n vuonna 1941. Kreikkalaiskatolinen v\u00e4est\u00f6 kasvoi j\u00e4lleen, ja Valamon ja Konevitsan luostarit j\u00e4lleenrakennettiin.
Kaupank\u00e4ynti s\u00e4ilyi elinvoimaisena. K\u00e4kisalmen kalastajat, kuten suvut Repo, Sihvo, Komonen, Kiuru, Kuosa ja Lankinen, palasivat sodan j\u00e4lkeen harjoittamaan perinteist\u00e4 elinkeinoaan.
K\u00e4kisalmi on historiansa aikana ollut t\u00e4rke\u00e4 kaupan, uskonnon ja sotilaallisten tapahtumien keskus. Sen sijainti Vuoksen varrella teki siit\u00e4 halutun linnakkeen niin Ruotsille kuin Ven\u00e4j\u00e4llekin. Vaikka kaupunki on kokenut monia vallanvaihdoksia ja konflikteja, se on s\u00e4ilytt\u00e4nyt merkityksens\u00e4 vuosisatojen ajan.
Ven\u00e4l\u00e4iset kauppiassuvut saapuvat
Kun K\u00e4kisalmi sai uudelleen kaupunkioikeudet vuonna 1748, kaupungissa oli jo entuudestaan vanhoja kauppiassukuja, kuten Liimatta, Kuha ja Franz. Ven\u00e4l\u00e4isen sotav\u00e4en mukana saapuneita kauppiassukuja edustivat Artamov, Koskov, Lisitzin, Andreov ja Ivanov. Monet sotilaskaupustelijat pyrkiv\u00e4t j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n pysyv\u00e4sti K\u00e4kisalmeen.
Kun maistraatti aloitti uudelleen toimintansa, valittiin Andreas Uhreniuksen rinnalle pormestariksi kauppias Nikolai Andreov. Raatimiesten joukossa olivat my\u00f6s Ivan Koshilov ja kaupunginvanhin Gaurila Lisitzin. Virkamiehet vannoivat valansa kreikkalaiskatolisessa kirkossa pastori Ivan Romanovin l\u00e4sn\u00e4 ollessa. P\u00f6yt\u00e4kirjaa piti Matfei Kofnov. Jo vuoden 1731 henkikirjoissa esiintyi monia ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 porvareita.<\/p>

Turun rauha 1743 ja kielten kirjo<\/strong>
Pikkuvihan (1741\u20131743) aikana K\u00e4kisalmen linna toimi sotajoukkojen keskuksena ja sen kunnostust\u00f6ihin osallistui koko maakunnan talonpoikia. Turun rauhassa vuonna 1743 raja siirtyi Kymijokeen, jolloin syntyi ns. Vanha Suomi, johon j\u00e4iv\u00e4t my\u00f6s Lappeenranta ja Sortavala. Samana vuonna perustettiin Viipurin hengellinen hallitus huolehtimaan kreikkalaiskatolisista seurakunnista.
1780-luvulla K\u00e4kisalmen porvaristo ja kauppiaat olivat nelikielisi\u00e4, ja huomattava osa oli ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 kupetseja (kauppiaita). Virkamiehist\u00f6ss\u00e4 oli saksalaista ainesta, ja ruotsia puhui kaupungin sivistyneist\u00f6. Tavallinen kansa k\u00e4ytti p\u00e4\u00e4asiassa suomea, mutta osasi my\u00f6s ns. halkoven\u00e4j\u00e4\u00e4, jota tarvittiin rahdinajossa. Suomi oli kuitenkin kaikkien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin.<\/p>

Laatokan rannan rukoushuone<\/strong>
1740-luvulla rakennettiin Vuoksen ja Laatokan yhtym\u00e4kohtaan kreikkalaiskatolinen rukoushuone. Kun Laatokan vedenpinta nousi tavattoman korkealle vuosina 1805\u20131807, pyh\u00e4kk\u00f6 siirrettiin hiekkaiselle rantat\u00f6rm\u00e4lle satamalaiturin l\u00e4helle. Sen kullattu kupoli toimi maamerkkin\u00e4 merenkulkijoille ja kalastajille. Pyhiinvaeltajat ja merimiehet muistivat rukoushuonetta almuillaan satamaan saavuttuaan.
Rautatien rakennust\u00f6iden vuoksi rukoushuone siirrettiin my\u00f6hemmin Haminan kent\u00e4lle. Ty\u00f6maalla l\u00f6ytyi Pyh\u00e4n Georgioksen luostarin j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Rappeutunut rukoushuone purettiin lopulta vuonna 1936.<\/p>

K\u00e4kisalmen ja Laatokan piispa<\/strong>
K\u00e4kisalmen nimen esiintyminen ”K\u00e4kisalmen ja Laatokan piispan” arvonimess\u00e4 kertoo seurakunnan t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 asemasta Karjalan kreikkalaiskatolisten joukossa. T\u00e4t\u00e4 arvonime\u00e4 kantoivat muun muassa Novgorodin seminaarin rehtori Parfenij Sobkovskij, Troitsko-Sergejevin lavran varajohtaja Innokentij Netschajeff ja Timofei Sokolov eli Tihon Zadonskilainen, joka my\u00f6hemmin julistettiin pyhimykseksi vuonna 1861.
Aleksandr Suvorov ja K\u00e4kisalmen varuskunta
Sotamarsalkka Aleksandr Suvorov k\u00e4vi useasti K\u00e4kisalmen linnoituksessa Katariina II:n l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n\u00e4. Suvorov seurusteli aktiivisesti paikallisen v\u00e4est\u00f6n ja sotilaidensa kanssa. Kun vuonna 1791 syntyi huoli Kustaa III:n mahdollisista sotatoimista, Suvorov teki tarkastuskierroksen Vanhan Suomen linnoituksissa. K\u00e4kisalmessa h\u00e4n ehdotti linnan puolustuksen vahvistamista.
Suvorov tunnettiin syv\u00e4st\u00e4 uskonnollisuudestaan ja osallistui linnoituspaikkakuntien seurakunnalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. On hyvin mahdollista, ett\u00e4 h\u00e4n osallistui my\u00f6s K\u00e4kisalmen seurakunnan toimintaan.<\/p>

Uusklassinen kaupunkikuva<\/strong>
Vuonna 1797 Suomen kaupungeille laadittiin uusklassillinen asemakaava, joka vaikutti my\u00f6s K\u00e4kisalmessa. Kaupunki sai selke\u00e4piirteisen ja sopusuhtaisen ilmeen. Ven\u00e4l\u00e4isten kauppiaiden komeat talot hallitsivat kaupunkikuvaa.
Kreikkalaiskatoliset k\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n aikaan Uudella linnalla sijaitsevaa entist\u00e4 luterilaista kirkkoa. 1800-luvun alkuvuosina seurakunnan johtajina toimivat muun muassa P. Ioannov ja P. Amosov.<\/p>

Uusi kirkko ja kuuluisa arkkitehti<\/strong>
Vanha luterilaisilta peritty kirkko alkoi rappeutua, joten p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa uusi kreikkalaiskatolinen kirkko. Sen suunnitteli maailmankuulu italialais-ranskalainen arkkitehti Louis Tullius Joachim Visconti, joka tunnetaan muun muassa Napoleonin hautamuistomerkin suunnittelijana.
Kirkko rakennettiin Pyh\u00e4n synodin toimesta ja se vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 11. joulukuuta 1847. Sen ikonostaasi oli peitetty hopeavaipalla ja sen koristeluun kuului muun muassa Herran Kaikkivaltiaan kuva kupolissa sek\u00e4 nelj\u00e4n evankelistan kuvat seinill\u00e4. Kirkon arvokkaisiin lahjoittajiin kuuluivat Artemjev, Bojarinov ja Lisitzin.<\/p>

Teollisuus ja kaupank\u00e4ynti<\/strong>
Ennen 1800-lukua K\u00e4kisalmessa ei ollut varsinaista teollisuutta. Kaupunki oli kuitenkin yksi parhaista paikoista parkin hankintaan. Parkkia ker\u00e4ttiin erityisesti Pietarin nahkateollisuuden tarpeisiin. My\u00f6s paikallisesti toimi nahkatehtaita: Makkim Timojev perusti tehtaan vuonna 1789 ja Paul Leontjev vuonna 1858.
Kuvernementtisihteeri L\u00f6fstr\u00f6m ja kauppias Arseni Artemjev havaitsivat, ett\u00e4 posliiniastioille oli kysynt\u00e4\u00e4 maailmankaupunki Pietarissa. He perustivat Suotniemen kyl\u00e4\u00e4n fajanssitehtaan, jonka tuotteet olivat eritt\u00e4in kysyttyj\u00e4. Tehdas toimi 52 vuotta ja sen mestarina toimi porsliininvalmistuksen salat tunteva Uljanov.
My\u00f6s viinateollisuus oli tuottoisaa. Kauppias Ivan Panschinilla oli kaupungin viinanmyyntioikeus 1790-luvulla. Nikolai Lisitzin haki viinatehtaan perustamislupaa vuonna 1850, ja vuonna 1857 Andrei Lisitzin ja Feodor Andrejev kilpailivat viinan sek\u00e4 oluen valmistus- ja tarjoiluoikeuksista. Feodor Andrejev joutui vuonna 1836 syytteeseen paloviinan myynnist\u00e4 rommin nimell\u00e4. Kansalaiset hankkivat viinaa my\u00f6s salakaupasta, muun muassa Pietarin k\u00e4vij\u00f6ilt\u00e4. Raatimiehet Paulov ja Jakolev valvoivat viinateollisuutta tarkastajina vuonna 1868.<\/p>

Ven\u00e4l\u00e4iset kauppiaat K\u00e4kisalmessa<\/strong>
1800-luvun alussa K\u00e4kisalmen kauppiaskunnassa ven\u00e4l\u00e4isten osuus oli merkitt\u00e4v\u00e4. Vuonna 1828 kolmestatoista kaupungin kauppiaasta kymmenen oli ven\u00e4l\u00e4isnimisi\u00e4. Suomen sodan (1808\u20131809) aikaan K\u00e4kisalmesta muutti pois suomalaisia kauppiassukuja, kuten Kuha ja Liimatta. 1800-luvulla kauppiaiden nimet olivat seuraavat:
Vuonna 1822: Ivan Matvejev, Peter Gren, Nikolai Kannin, Grigorej Pospejev, Toka Kannin, Yrj\u00f6 Kokko, Denis Kannin, Vasili Lisitzin, Semen Tikarev, Vasili Andrejev, Leontjev Anisionov, Prokofej Bojarinov, Pekka Riski.
Vuonna 1858: Teodor Andrejev, Andrei Sittnikov, Nikolai Koslev, Roman Casa, Andrei Kannin, Ivar Kannin, Vasili Paulov, Nikolai Severinov, Andrei Lisitzin, Vasili Tikarev, Alexander Kaljunen, Ivan Alexandrov, Peter Bojarinov, Semen Bojarinov, Vasili Vasiljev, Alexei Oresnikov, Petter H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, Mihail Adaridi.
Monet ven\u00e4l\u00e4iset kauppiassuvut olivat asettuneet K\u00e4kisalmeen jo 1700-luvun lopulla. Vuoden 1770 henkikirjoissa mainitaan Gaurila Lisitzin ja Nikolai Andreov. N\u00e4iden sukujen verkostot ulottuivat Pietariin ja muihin Ven\u00e4j\u00e4n alueisiin sek\u00e4 Suomessa Sortavalaan ja l\u00e4hiseuduille. Heid\u00e4n kaupank\u00e4yntins\u00e4 oli erityisen kannattavaa Pietarin kanssa. Vaikka he s\u00e4ilyttiv\u00e4t ven\u00e4j\u00e4n kotikielen\u00e4\u00e4n, he omaksuivat osittain ruotsalaisvallan aikaisia kauppatapoja. Kauppiaat olivat vauraita ja heid\u00e4n komeat talonsa leimasivat kaupunkikuvaa. My\u00f6s laukkukauppiaat ja maakauppiaat myiv\u00e4t tavaroitaan laajalti.<\/p>

Andrejevin testamentti ja sen vaikutukset<\/strong>
Andrejevit olivat merkitt\u00e4v\u00e4 kauppiassuku K\u00e4kisalmessa. Nikolai Andrejev valittiin kaupungin toiseksi pormestariksi jo vuonna 1784. Kauppias Vasili Andrejevin tyt\u00e4r, Avdotja (Eudokia) Andrejev, teki testamentin, joka vaikutti kaupungin kehitykseen monella tapaa.
Avdotja syntyi K\u00e4kisalmessa 2.2.1800. H\u00e4n sai perinn\u00f6ksi 105 709 ruplaa veljens\u00e4 Feodorin kuoltua vuonna 1871. Samana vuonna h\u00e4n laati testamentin, jossa h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si huomattavia lahjoituksia kaupungille:
\u2022 1 000 ruplaa ortodoksiselle kirkolle ja esirukouksiin perheens\u00e4 puolesta.
\u2022 500 ruplaa kirkon alttarinovien koristeluun kullatulla hopealla.
\u2022 2 000 ruplaa kirkon ymp\u00e4rille rakennettavaan rauta-aitaan.
\u2022 5 000 ruplaa tontin ostamiseen ja pappilan rakentamiseen.
\u2022 20 000 ruplaa uuden kirkon rakentamiseen perheens\u00e4 hautojen yhteyteen.
\u2022 40 000 ruplaa kansakoulun perustamiseen K\u00e4kisalmeen.
Kansakoulu perustettiin vuonna 1876 ja se toimi p\u00e4\u00e4asiassa testamenttivaroilla 21 vuotta. My\u00f6hemmin varoja k\u00e4ytettiin my\u00f6s K\u00e4kisalmen reaali- ja porvarikouluun. T\u00e4m\u00e4 koulu toimii nyky\u00e4\u00e4n Turun Normaalikouluna.
Andrejev my\u00f6s lahjoitti varoja katuvalaistuksen j\u00e4rjest\u00e4miseen ja luterilaiselle seurakunnalle kynttil\u00e4kruunuihin sek\u00e4 urkuihin. H\u00e4nen perint\u00f6varojaan k\u00e4ytettiin my\u00f6s kylpylaitoksen rakentamiseen vuosina 1895\u20131897. Lis\u00e4ksi h\u00e4nen talonsa tontti lunastettiin kaupungille puistoalueeksi.<\/p>

Kaikkien pyhien kirkko<\/strong>
Andrejevin testamentin mukaisesti rakennettu Kaikkien Pyhien kirkko valmistui vuosina 1890\u20131892. Arkkitehti Jac. Ahrenberg suunnitteli sen, ja Suomen ensimm\u00e4inen kreikkalaiskatolinen arkkipiispa Antoni vihki kirkon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 2.6.1894. Andrejevit haudattiin kirkon alle.
Hautausmaakirkkoa rakentamaan tulleet ty\u00f6l\u00e4iset j\u00e4iv\u00e4t asumaan alueelle, ja n\u00e4in syntyi ns. Uusi kaupunki, jossa asui 1939 menness\u00e4 monia kreikkalaiskatolisia perheit\u00e4.
K\u00e4kisalmen merkitt\u00e4vimm\u00e4t kauppiaat
Bojarinovien kauppaliike perustettiin vuonna 1877. Kauppias Nikolai Bojarinov tunnettiin erinomaisena urheilijana, erityisesti luistelijana. H\u00e4n oli my\u00f6s kaunoluistelun Euroopan mestari.
Poljakovin sekatavarakauppa perustettiin 1855. Arsen Poljakov vaikutti kaupunginvaltuustossa ja tuki paikallista taidetta.
Lisitzinit olivat tunnettu kauppiassuku, jolla oli viinatehtaita ja korkeasti arvostettu kauppaliike. Aleksandr Lisitzin tunnettiin sivistyneen\u00e4 ja hienostuneena kauppiaana.
Aleksandrovin liike oli yksi K\u00e4kisalmen pitk\u00e4ik\u00e4isimpi\u00e4. Heill\u00e4 oli my\u00f6s suuri maatila Sakkolan Kiviniemess\u00e4.
Muita tunnettuja kauppiaita olivat Kapiton Kannin, M. Karmasin, T. Wolkov ja Ivan Ivanov.<\/p>

K\u00e4kisalmen kauppayhdistys<\/strong>
Vuonna 1879 perustettiin K\u00e4kisalmen kauppayhdistys, jossa olivat mukana muun muassa M. Karmasin, W. Aleksandrov, D. Bojarinov ja A. Lisitzin. Yhdistyksen j\u00e4sen Juho Lallukka teki aloitteita kaupungin talousel\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4miseksi.
N\u00e4iden kauppiaiden ansiosta K\u00e4kisalmi kehittyi merkitt\u00e4v\u00e4ksi kaupank\u00e4ynnin ja teollisuuden keskukseksi Karjalassa.
PAULOV – MERKITT\u00c4V\u00c4 K\u00c4KISALMELAINEN
Er\u00e4s tunnetuista k\u00e4kisalmelaisista kreikkalaiskatolisista oli todellinen valtioneuvos Ivan Paulov. H\u00e4n syntyi K\u00e4kisalmessa vuonna 1857 ja kuoli siell\u00e4 vuonna 1933. Paulov toimi Suomen Pankissa Pietarissa vuosina 1878\u20131881, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4n palasi kotikaupunkiinsa is\u00e4ns\u00e4 kuoleman vuoksi t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n avoimeksi tullutta kunnallisraatimiehen tointa sek\u00e4 valtuuston sihteerin ja kaupungin kamreerin teht\u00e4vi\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 viroissa h\u00e4n oli vuoteen 1895 saakka. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Paulov siirtyi Pietariin Suomen ministerivaltiosihteerin viraston rahaston- ja taloudenhoitajaksi vuoteen 1918 saakka. Vuosina 1895\u20131918 h\u00e4n toimi my\u00f6s keisarin yksityisen suomalaisen k\u00e4sikassan rahastonhoitajana ja esittelij\u00e4n\u00e4. Paulov edisti Pietarista k\u00e4sin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rautatiehanketta Hiitola\u2013K\u00e4kisalmiradan rakentamiseksi. Jouduttuaan Pietarissa useita kertoja vallankumouksellisten k\u00e4siin h\u00e4n p\u00e4\u00e4si lopulta pakenemaan Suomeen.<\/p>

K\u00e4kisalmen kartanot<\/strong>
Heikkojen liikenneyhteyksien vuoksi ven\u00e4l\u00e4inen huvila-asutus ei levinnyt K\u00e4kisalmessa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Ven\u00e4l\u00e4iset omistivat kuitenkin muutamia suuria kartanoita pit\u00e4j\u00e4n alueella, mutta ne siirtyiv\u00e4t suomalaisten omistukseen jo ennen vapaussotaa. V\u00e4est\u00f6suunnaltaan suomalaistuminen tapahtui my\u00f6s kaupungissa.
Kostromalainen kunniaporvari Feodor Artemjev osti vuonna 1864 Suotniemen tehtaan ja merkitt\u00e4v\u00e4n osan maatilaa. H\u00e4n oli naimisissa Prokovievna Bojarinovin kanssa, ja tila siirtyi vaimon omistuksesta pojalleen Arsenille, joka toimi my\u00f6s kauppiaana. Maatilalla toimi tuolloin viel\u00e4 fajanssitehdas ja h\u00f6yrymylly.
Suotniemen toinen kartano, Suikanlahti, s\u00e4ilyi hovineuvos Schdanovin perillisten hallussa 1900-luvun alkuun saakka, mutta uudet omistajat olivat suomalaisia.
Joensuun kartanon omistajan Pavel Leontjevin kuoltua vuonna 1891 kartano siirtyi h\u00e4nen veljilleen Nikolaille ja Wasilille. Wasili tunnettiin iloluontoisena juhlijana, jonka perhe oli l\u00e4hett\u00e4nyt Pietarista maaseudulle rauhoittumaan, mutta h\u00e4n jatkoi riehakasta el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n ei juurikaan keskittynyt tilanhoitoon, mutta kokeili uusia karjarotuja. Jalosukuiset hevoset ja koirat olivat h\u00e4nen intohimonsa, ja kartanon valjakoiden vauhti muistettiin pitk\u00e4\u00e4n. Osa tilasta muodostui my\u00f6hemmin Ampialan kartanoksi.<\/p>

K\u00e4kisalmen rahastot<\/strong>
Ven\u00e4l\u00e4iset kauppiaat perustivat useita yleishy\u00f6dyllisi\u00e4 rahastoja, kuten Maria ja Wladimir Aleksandrovin, Adarinin (sairaalaa varten), Varvara Lisitzinin (kirjastoa varten) ja Helena Kanninin (k\u00f6yhi\u00e4 ja sairaita s\u00e4\u00e4tyhenkil\u00f6it\u00e4 varten) rahastot.
Entinen luutnantti Tsernosvitov lahjoitti vuonna 1855 k\u00f6yhien lasten koulua varten 500 ruplaa. K\u00e4kisalmessa naiset ottivat koulun perustamisen teht\u00e4v\u00e4kseen, ja t\u00e4st\u00e4 sai alkunsa K\u00e4kisalmen kaupungin Rouvasv\u00e4enyhdistys, joka toimii edelleen Helsingiss\u00e4. Se piti k\u00f6yh\u00e4inkoulua, auttoi n\u00e4lk\u00e4vuosina h\u00e4d\u00e4nalaisia, perusti k\u00e4sity\u00f6koulun ja palkkasi diakonissan. T\u00e4h\u00e4n yhdistykseen kuului j\u00e4seni\u00e4 ilman kieli- ja kansallisuusrajoja. K\u00e4sity\u00f6koulu jatkaa nykyisin toimintaansa Mikkelin k\u00e4si- ja taideteollisuusoppilaitoksena.<\/p>

Vaikeudet kohtaavat K\u00e4kisalmea<\/strong>
K\u00e4kisalmelle koitui ankara isku vuonna 1797, kun keisari Paavali lahjoitti Aleksanteri Nevskin luostarille Vuoksen parhaat lahna- ja siika-apajat. Talonpojille maksettiin vain mit\u00e4t\u00f6n korvaus. Topelius kertoo, ett\u00e4 Vuoksen kuohuista saatettiin kahdessa kuukaudessa pyyt\u00e4 jopa 120 000 siikaa, parhaimmillaan 2 000 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Huonompaa kalaa kuin lohta ei sy\u00f6tyk\u00e4\u00e4n, ja sit\u00e4 suolattiin talvikaloiksi taloa kohden noin 80 puutaa (l\u00e4hes 1 300 kg), mist\u00e4 riitti myyt\u00e4v\u00e4ksi. Luostari vuokrasi apajapaikkoja korkeaan hintaan.
Vuoksen lasku
Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 muutos tapahtui Vuoksen vedenpinnan laskemisen my\u00f6t\u00e4. Vuoksi ja Suvanto olivat maan kohoamisen vuoksi j\u00e4\u00e4neet Laatokan pintaa korkeammalle. Sateisena kes\u00e4n\u00e4 1818 Suvannon vesi pyrki Laatokkaan, ja t\u00e4m\u00e4 aiheutti suuria tuhoja, muun muassa Taipaleen kreikkalaiskatolisen hautausmaan ja rukoushuoneen menetyksen. Vuonna 1857 Vuoksen vedet laskettiin uuteen uomaan.
K\u00e4kisalmelaiset tyrmistyiv\u00e4t: kaupungin ymp\u00e4rilt\u00e4 hupeni vesi, ja vanhan kaupungin ulkon\u00e4k\u00f6 muuttui linnan alueen laajetessa. Leve\u00e4 virta kapeni, ja aiemmin mahtava Vuoksen kuohuva virta oli mennytt\u00e4. Satama k\u00e4vi vaikeakulkuiseksi, ja erityisesti ven\u00e4l\u00e4isten kauppiaiden laivaliikenne Pietariin k\u00e4rsi merkitt\u00e4v\u00e4sti.
Syksyll\u00e4 1859 huomattavimmat kauppiaat, mm. Lisitzin, Kaljunen, Andrejev, Terentjev, Wolkov, Bojarinov, Poljakov ja Paulov kokoontuivat neuvottelemaan linnan ja Laatokan v\u00e4lin perkaamisesta ja sataman syvent\u00e4misest\u00e4.<\/p>

Surun lapsi – satama<\/strong>
Monien laivanvarustajien ja kauppiaiden intressit olivat peliss\u00e4, kun sopivaa satamapaikkaa etsittiin Kivisalmesta, P\u00e4rn\u00e4n kyl\u00e4st\u00e4. Konevitsan luostari, alueen omistaja, ei kuitenkaan suostunut myym\u00e4\u00e4n maitaan, ja pakkolunastuskin raukesi. Vuonna 1907-1910 rakennetusta aallonmurtajasta huolimatta satama muuttui vaikeakulkuiseksi ajohiekan kertym\u00e4n vuoksi. Erityisesti ven\u00e4l\u00e4iset kauppiaat k\u00e4rsiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n vuoksi kaupank\u00e4ynniss\u00e4 Pietariin.
Sortovuodet ja kansallinen her\u00e4\u00e4minen
1890-luvulla K\u00e4kisalmi eli edelleen rajakaupungin el\u00e4m\u00e4\u00e4, jossa kieli-, uskonto- ja kansallisuusrajat olivat osa arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kansainv\u00e4linen ilmapiiri alkoi muuttua uuden suomalaisuusliikkeen my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi muun muassa kansanjuhlina, joista merkitt\u00e4vin oli K\u00e4kisalmen linnan 600-vuotisjuhla vuonna 1894. Juhla j\u00e4rjestettiin suomalais-is\u00e4nmaallisessa hengess\u00e4 sortokauden paineessa. Kasimir Leinon juhlarunosta sensuuri poisti viittaukset ”ikiviholliseen”, mutta lausujat esittiv\u00e4t ne ulkomuistista. Yll\u00e4tt\u00e4en santarmit poistuivat paikalta ilman toimenpiteit\u00e4.
Kaupungin virkamies, runoilija J. H. Erkko piti tulisen juhlapuheen, ja tri Th. Schvindtin historiallinen kuvaelma K\u00e4kisalmen vaiheista esitettiin kolmesti. Erityisen vaikuttava oli kohtaus, jossa Pontus de la Gardie valloitti K\u00e4kisalmen ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4. Tunnelma oli pingoittunut ja enteili Suomen vapauden sarastusta.
K\u00e4kisalmen asukkaat vastustivat lujasti Suomen autonomisen aseman heikent\u00e4mist\u00e4 ja maan sulauttamista Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Vaikka kaupungissa oli paljon ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja Pietariin oli tiiviit yhteydet, painostuspolitiikkaa ei hyv\u00e4ksytty. Ven\u00e4l\u00e4iset asukkaatkin tuomitsivat santarmien salavehkeilyt. Kreikkalaiskatolinen papisto pysytteli puolueettomana, ja esimerkiksi seurakunnan esimies Johannes Anninskij v\u00e4ltti tapaamasta kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri Bobrikovia tekaisemalla virkamatkan Konevitsaan.<\/p>

Kreikkalaiskatolinen kirkko itsen\u00e4istyy<\/strong>
Vuonna 1892 Suomen kreikkalaiskatolinen kirkko sai oman hiippakunnan, ja Viipurin apulaispiispa Antonista tuli sen ensimm\u00e4inen piispa. Vaikka kirkon asema kehittyi suotuisasti, panslavistit Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 pyrkiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 Suomen ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4miseen. K\u00e4kisalmen papisto ja seurakunta pysytteliv\u00e4t kuitenkin t\u00e4st\u00e4 erill\u00e4.
Itsen\u00e4istynyt Suomi tuki kirkon itsen\u00e4isyyspyrkimyksi\u00e4, ja vuonna 1921 Ven\u00e4j\u00e4n patriarkka my\u00f6nsi sille autonomian. Vuonna 1923 Suomen arkkihiippakunta sai laajan kirkollisen autonomian.<\/p>

Seurakuntien yhdist\u00e4minen ja muuttoliike<\/strong>
Vuonna 1932 K\u00e4kisalmen kreikkalaiskatolinen seurakunta laajeni merkitt\u00e4v\u00e4sti, kun siihen liitettiin R\u00e4is\u00e4l\u00e4n, Pyh\u00e4j\u00e4rven ja Hiitolan Tiurulan kreikkalaiskatoliset asukkaat. Seurakunnan v\u00e4kiluku kasvoi my\u00f6s muuttoliikkeen my\u00f6t\u00e4. Vuonna 1939 seurakuntaan kuului 946 henke\u00e4, joista 848 puhui suomea ja 98 ven\u00e4j\u00e4\u00e4.
Ven\u00e4l\u00e4iset pakolaiset ja emigrantit
Suomen itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen raja sulkeutui, ja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 pakolaisia saapui maahan. Vuonna 1921 Kronstadtin kapinan j\u00e4lkeen Suomeen pakeni 8 000 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4. Heit\u00e4 sijoitettiin muun muassa Terijoelle ja Inoon. Monet jatkoivat matkaansa Eurooppaan, mutta osa j\u00e4i Suomeen ja ty\u00f6skenteli esimerkiksi Waldhofin tehtaalla, joka perustettiin K\u00e4kisalmelle 1930-luvulla.<\/p>

Kasvun aika ja rakennushankkeet<\/strong>
K\u00e4kisalmen kaupunkikuva muuttui nopeasti 1930-luvulla. Waldhofin selluloosatehtaan rakentaminen toi kaupunkiin ulkomaalaisia asiantuntijoita ja lis\u00e4si v\u00e4est\u00f6\u00e4. Kreikkalaiskatolinen seurakunta kasvoi ja sen toiminta laajeni. Jumalanpalvelukset alettiin pit\u00e4\u00e4 suomeksi vuodesta 1931 alkaen.
Kaupungin infrastruktuuria kehitettiin, ja muun muassa kirkon ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 parannettiin. 1930-luvulla rakennettiin uusi vahtitupa hautausmaakirkolle ja siirrettiin rumennukseksi koetut torikioskit pois kirkon l\u00e4heisyydest\u00e4.<\/p>

Uudet ajat ja seurakunnan tulevaisuus<\/strong>
Seurakunnan esimiehet vaihtuivat 1930-luvun alussa, ja vuonna 1932 virkaan astui Aleksander Gaurilov. H\u00e4n toi mukanaan uutta energiaa ja kehitti seurakunnan toimintaa. Seurakunnan rakenteelliset ja kielelliset muutokset olivat osa laajempaa yhteiskunnallista murrosta, jossa kreikkalaiskatolinen v\u00e4est\u00f6 suomalaistui ja seurakunta vahvisti asemaansa muuttuvassa yhteiskunnassa.
K\u00e4kisalmen kreikkalaiskatolinen seurakunta kulki pitk\u00e4n tien suurten muutosten l\u00e4pi, mutta s\u00e4ilytti oman identiteettins\u00e4 ja juurensa vahvoina.<\/p>

Parannuksia ja rakentamista<\/strong>
Kaupunki toteutti merkitt\u00e4vi\u00e4 rakennushankkeita 1930-luvulla. Vuonna 1933 kirkkoon johtavalle penkereelle rakennettiin portaat, ja vuonna 1934 kirkon ymp\u00e4rille rakennettiin penkereet. Vuonna 1935 kaupunki poisti kirkon l\u00e4heisyydest\u00e4 torikioskit, joita pidettiin ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 rumentavina.
Vuonna 1894 rakennetun hautausmaakirkon vahtituvan korjaamiseen ei saatu lupaa, mutta seurakunta rakennutti uuden vuonna 1934. Piirustukset laati seurakuntaneuvoston j\u00e4sen, insin\u00f6\u00f6ri V.P. Hmelevskij, joka toimi my\u00f6s rakennusvalvojana ja uhrasi paljon aikaansa seurakunnan hyv\u00e4ksi. Talonmiehen l\u00e4sn\u00e4olo auttoi hillitsem\u00e4\u00e4n ajoittaista kirkkoon kohdistunutta ilkivaltaa, ja h\u00e4n huolehti my\u00f6s hautausmaan hoidosta. Hautausmaan kirkossa pidettiin jumalanpalveluksia vain kes\u00e4isin.
P\u00e4\u00e4kirkkoa ei ollut kunnostettu vuosikymmeniin, mutta vuosina 1933\u20131936 tehtiin korjauksia kauppias V\u00e4rtsin lahjoitusvaroilla sek\u00e4 osittain seurakunnan omilla varoilla. Vuonna 1936 kirkon kirkkokruunut ja lamput varustettiin s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4. Kes\u00e4ll\u00e4 1936 rajumyrsky kaatoi kirkon pihassa aidan p\u00e4\u00e4lle kuusi suurta ja vahvaa koivua, mutta itse kirkko ei vahingoittunut.
Vuonna 1935 kirkkokuoron s\u00e4\u00e4nn\u00f6t vahvistettiin, ja kuoroon kuului 14 j\u00e4sent\u00e4. Kuoro j\u00e4rjesti konsertin kaupungin kansakoulun juhlasalissa.<\/p>

Arkkipiispan vierailut<\/strong>
1930-luvun arkkipiispan vierailut olivat merkitt\u00e4vi\u00e4 tapahtumia sek\u00e4 seurakunnalle ett\u00e4 koko kaupungille. Arkkipiispa Herman tarkasti Tiurulan seurakunnan vuosina 1928 ja 1933.
Vuonna 1933 j\u00e4rjestettiin Suomen kreikkalaiskatolisen kirkon 10-vuotisjuhla ja arkkipiispa Hermanin 10-vuotisvirkaanastujaisjuhla Sortavalassa. Juhlaan osallistui my\u00f6s Viron metropoliitta Aleksander seurueineen. Arkkipiispan kanssa he vierailivat Valamon ja Konevitsan luostareissa ja saapuivat sielt\u00e4 K\u00e4kisalmeen 19. lokakuuta 1933. Juhlatilaisuudessa pastori Gaurilov muistutti, ett\u00e4 jos he olisivat tulleet 300 vuotta aiemmin, he eiv\u00e4t olisi joutuneet matkustamaan syysmyrskyss\u00e4 Laatokan luostareihin, sill\u00e4 K\u00e4kisalmessa oli tuolloin kolme luostaria ja l\u00e4hialueilla lis\u00e4\u00e4.
K\u00e4kisalmen seurakunta sai arkkipiispan tarkastusk\u00e4ynnit vuosina 1931 ja 1936. Juhlatilaisuuksissa l\u00e4sn\u00e4 olivat my\u00f6s luterilaisen seurakunnan ja kaupungin edustajat. Molemminpuolisissa puheenvuoroissa korostettiin seurakuntien v\u00e4lisi\u00e4 hyvi\u00e4 ja vilpitt\u00f6mi\u00e4 suhteita. Kaupungin edustajat muistelivat kreikkalaiskatolisen seurakunnan j\u00e4senten, kuten Andrejevin, Paulovin ja Poljakovin, vaikutusta kaupungin historiaan. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja torjui my\u00f6s v\u00e4itteet siit\u00e4, ettei kreikkalaiskatolinen kirkkokunta olisi kansallinen sek\u00e4 mielelt\u00e4\u00e4n ett\u00e4 kielelt\u00e4\u00e4n.<\/p>

Konevitsan luostari<\/strong>
Konevitsan luostarilla oli kiinteist\u00f6 K\u00e4kisalmen Kaivokatu 3:ssa. T\u00e4ss\u00e4 vanhassa talossa asui 1800-luvun alkupuolella niin kutsuttu Nimet\u00f6n, Bezimennij, joka oli salaper\u00e4inen vapautettu vanki. H\u00e4nen arveltiin olevan Iivana VI, jonka keisarinna Katariina II oli l\u00e4hett\u00e4nyt K\u00e4kisalmen linnaan. Keisari Aleksanteri I vieraili K\u00e4kisalmessa vuonna 1802 ja kohteli vankia kunnioittavasti. Pian t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen vanki vapautettiin, ja loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 h\u00e4n asui luostarin talossa paljastamatta koskaan todellista henkil\u00f6llisyytt\u00e4\u00e4n.
Viime vuosikymmenin\u00e4 ennen sotia talossa asui munkki Neofit, joka tunnettiin lasten keskuudessa ”Pikkumunkkina” ja ”Omenamunkkina”. H\u00e4n jakoi lapsille makoisia omenoita. Luostari myi erikoisen hyvi\u00e4 omenalajikkeita, kuten 10. lokakuuta 1933 K\u00e4kisalmen Sanomissa ilmoitettiin.<\/p>

Rinnakkaiseloa ja ruokaperinne<\/strong>
K\u00e4kisalmelaiseen ruokakulttuuriin vaikutti vahvasti it\u00e4inen ruokaperinne. Ven\u00e4l\u00e4is-ortodoksinen kirkkovuoden ruokavalio oli tuttu my\u00f6s muille kuin ortodokseille. Paikallisiin herkkuihin kuuluivat kaalikeitot, borssit, seljankat, tattari ja hirssi, hapankaalit, sienet, rahka sek\u00e4 hillot\u00e4ytteiset piiraat.
Papinvaimot tunnettiin erinomaisina ruoanlaittajina, ja pappilat olivat vieraanvaraisia paikkoja. Esimerkiksi rovasti Anninskijn sukujuuret ulottuivat Schleswig-Holsteiniin ja Pietarin l\u00e4helle, ja h\u00e4nen vaimonsa oli Pietarista. He toivat mukanaan omat ruokaperinteens\u00e4, joita tytt\u00e4ret jatkoivat. Samoin rovasti Gaurilovin vaimo Maria, joka oli syntynyt Terijoella, toi ruokaperinteisiin vaikutteita niin Novgorodista kuin Baltian Riikasta.
Vaikka kreikkalaiskatolilaiset eliv\u00e4t osittain omassa yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n, heill\u00e4 oli kiinte\u00e4 suhde luterilaiseen enemmist\u00f6\u00f6n. Kulttuurien v\u00e4lill\u00e4 tapahtui molemminpuolista vaikutusta, mutta samalla ortodoksinen kulttuuriperinne s\u00e4ilyi vahvana osana K\u00e4kisalmen historiaa.<\/p>

L\u00e4hde:FM Paula Koho (1994):\u00a0K\u00c4KISALMEN KREIKKALAISKATOLINEN SEURAKUNTA TAUSTANAAN K\u00c4KISALMEN 700-VUOTIAS LINNA JA KAUPUNKI SEN YMP\u00c4RlLL\u00c4<\/p>

<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

K\u00e4kisalmi \u2013 omenakukkien kaupunki K\u00e4kisalmen varhaisvaiheet Tarinan mukaan K\u00e4kisalmi perustettiin siihen paikkaan, miss\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran kuultiin k\u00e4en kukkuvan. Nimen j\u00e4lkiosa viittaa salmeen, joka muodostui t\u00e4rke\u00e4ksi kauppareittien risteyskohdaksi. Alun perin alueella sijaitsi karjalainen suurkyl\u00e4 sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4 puinen kyl\u00e4linnake. Historiallisesti K\u00e4kisalmesta tuli monien valtataisteluiden keskus. Ruotsi ja Ven\u00e4j\u00e4, sek\u00e4 l\u00e4nnen ett\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":5430,"parent":966,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-templates\/template-pagebuilder-full-width.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2700","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"yoast_head":"\nK\u00e4kisalmi \u2013omenakukkien kaupunki - K\u00e4kisalmi museo<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/kakisalmi-museo\/kakisalmi\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"K\u00e4kisalmi \u2013omenakukkien kaupunki - K\u00e4kisalmi museo\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"K\u00e4kisalmi \u2013 omenakukkien kaupunki K\u00e4kisalmen varhaisvaiheet Tarinan mukaan K\u00e4kisalmi perustettiin siihen paikkaan, miss\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran kuultiin k\u00e4en kukkuvan. Nimen j\u00e4lkiosa viittaa salmeen, joka muodostui t\u00e4rke\u00e4ksi kauppareittien risteyskohdaksi. Alun perin alueella sijaitsi karjalainen suurkyl\u00e4 sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4 puinen kyl\u00e4linnake. Historiallisesti K\u00e4kisalmesta tuli monien valtataisteluiden keskus. Ruotsi ja Ven\u00e4j\u00e4, sek\u00e4 l\u00e4nnen ett\u00e4 […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/kakisalmi-museo\/kakisalmi\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"K\u00e4kisalmi museo\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-03-17T08:51:10+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/vanhalinna.jpg?fit=1920%2C1486&ssl=1\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1486\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"18 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmi\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmi\\\/\",\"name\":\"K\u00e4kisalmi \u2013omenakukkien kaupunki - K\u00e4kisalmi museo\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmi\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmi\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2025\\\/03\\\/vanhalinna.jpg?fit=1920%2C1486&ssl=1\",\"datePublished\":\"2025-03-16T06:01:04+00:00\",\"dateModified\":\"2025-03-17T08:51:10+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmi\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmi\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmi\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2025\\\/03\\\/vanhalinna.jpg?fit=1920%2C1486&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2025\\\/03\\\/vanhalinna.jpg?fit=1920%2C1486&ssl=1\",\"width\":1920,\"height\":1486},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmi\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"K\u00e4kisalmi-museo\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"K\u00e4kisalmi \u2013omenakukkien kaupunki\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/\",\"name\":\"K\u00e4kisalmi museo\",\"description\":\"Karjalaista perinnekulttuuria Heinolan keskustassa ymp\u00e4ri vuoden\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#organization\",\"name\":\"K\u00e4kisalmi museo\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2024\\\/10\\\/Kakisalmi_museo_logo_original_800.png?fit=800%2C236&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2024\\\/10\\\/Kakisalmi_museo_logo_original_800.png?fit=800%2C236&ssl=1\",\"width\":800,\"height\":236,\"caption\":\"K\u00e4kisalmi museo\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"K\u00e4kisalmi \u2013omenakukkien kaupunki - K\u00e4kisalmi museo","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/kakisalmi-museo\/kakisalmi\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"K\u00e4kisalmi \u2013omenakukkien kaupunki - K\u00e4kisalmi museo","og_description":"K\u00e4kisalmi \u2013 omenakukkien kaupunki K\u00e4kisalmen varhaisvaiheet Tarinan mukaan K\u00e4kisalmi perustettiin siihen paikkaan, miss\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran kuultiin k\u00e4en kukkuvan. Nimen j\u00e4lkiosa viittaa salmeen, joka muodostui t\u00e4rke\u00e4ksi kauppareittien risteyskohdaksi. Alun perin alueella sijaitsi karjalainen suurkyl\u00e4 sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4 puinen kyl\u00e4linnake. Historiallisesti K\u00e4kisalmesta tuli monien valtataisteluiden keskus. Ruotsi ja Ven\u00e4j\u00e4, sek\u00e4 l\u00e4nnen ett\u00e4 […]","og_url":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/kakisalmi-museo\/kakisalmi\/","og_site_name":"K\u00e4kisalmi museo","article_modified_time":"2025-03-17T08:51:10+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1486,"url":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/vanhalinna.jpg?fit=1920%2C1486&ssl=1","type":"image\/jpeg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Estimated reading time":"18 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmi\/","url":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmi\/","name":"K\u00e4kisalmi \u2013omenakukkien kaupunki - K\u00e4kisalmi museo","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmi\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmi\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/vanhalinna.jpg?fit=1920%2C1486&ssl=1","datePublished":"2025-03-16T06:01:04+00:00","dateModified":"2025-03-17T08:51:10+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmi\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmi\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmi\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/vanhalinna.jpg?fit=1920%2C1486&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/vanhalinna.jpg?fit=1920%2C1486&ssl=1","width":1920,"height":1486},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmi\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"K\u00e4kisalmi-museo","item":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"K\u00e4kisalmi \u2013omenakukkien kaupunki"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#website","url":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/","name":"K\u00e4kisalmi Museum","description":"Karjalaista perinnekulttuuria Heinolan keskustassa ymp\u00e4ri vuoden","publisher":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#organization","name":"K\u00e4kisalmi Museum","url":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Kakisalmi_museo_logo_original_800.png?fit=800%2C236&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Kakisalmi_museo_logo_original_800.png?fit=800%2C236&ssl=1","width":800,"height":236,"caption":"K\u00e4kisalmi museo"},"image":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2700","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2700"}],"version-history":[{"count":91,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2700\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5431,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2700\/revisions\/5431"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/966"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5430"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2700"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}