{"id":3158,"date":"2024-07-08T13:46:21","date_gmt":"2024-07-08T10:46:21","guid":{"rendered":"https:\/\/kakimuseo.fi\/?page_id=3158"},"modified":"2025-03-16T11:23:22","modified_gmt":"2025-03-16T09:23:22","slug":"kakisalmen-kirkot","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/kakisalmi-museo\/kakisalmen-kirkot\/","title":{"rendered":"Hengellinen el\u00e4m\u00e4"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

K\u00e4kisalmen kirkot<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

L\u00e4nnen ja id\u00e4n kirkkojen vaikutus ja hengellinen hallinta K\u00e4kisalmessa riippui vahvasti kahden kesken\u00e4\u00e4n vallasta taistelleen valtion, Ruotsin ja Novgorodin\/Ven\u00e4j\u00e4n, voimasuhteista. 1200-luvun lopussa Ruotsi ei ollut viel\u00e4 enn\u00e4tt\u00e4nyt ulottaa valtaansa Karjalaan ja K\u00e4kisalmeen, mutta kolmannen ristiretken j\u00e4lkeen 1294 ruotsalainen sotajoukko saapui K\u00e4kisalmeen ja valloitti linnan. Jo seuraavana vuonna novgorodilaiset riistiv\u00e4t linnan takaisin itselleen. P\u00e4hkin\u00e4saaren rauhassa 1323 tapahtui ensimm\u00e4inen merkitt\u00e4v\u00e4 Karjalan poliittinen ja samalla uskonnollinen jako, jonka vaikutukset n\u00e4kyiv\u00e4t my\u00f6s hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ja joka aiheutti ristiriitoja kristillisten, l\u00e4nsimaisen ja ortodoksisen, kirkon v\u00e4lill\u00e4.<\/p>

\"\"Luterilaiset kirkot<\/strong><\/p>

K\u00e4kisalmen luterilaisen seurakunnan alkuvuotena pidet\u00e4\u00e4n joko vuotta 1580 tai 1611. Ensimm\u00e4isen Ruotsin miehityksen aikana 1580-1597 linnan alueelle rakennettiin kellotapuli (1584). Nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin alettiin rakentaa puukirkkoa, joka valmistui noin 1591. Seurakunta sai oman papinkin. Seuraavina vuosikymmenin\u00e4 tuli tuhosi kirkkoja.<\/p>

Vuonna 1692 vihittiin K\u00e4kisalmen linnankirkko<\/strong>, joka oli kivikirkko ja siten harvinaisuus ja kaupungin ylpeys. Kirkon it\u00e4puolelle rakennettiin my\u00f6s puinen kellotapuli, jossa oli kirkonkellotkin.<\/p>

Suuri Pohjansota, eli ns. Isoviha puhkesi 1700 ja pian K\u00e4kisalmi joutui mukaan sotaan. Pietari Suuri valloitti K\u00e4kisalmen 1710, jolloin vuonna luterilainen kivikirkko oli annettava kreikkalaiskatoliselle kirkolle, joka k\u00e4ytti sit\u00e4 aina 1830-luvulle asti. Luterilaisia jumalanpalveluksia pidettiin tilap\u00e4issuojissa.<\/p>

Uudenkaupungin rauha solmittiin vuonna 1721. Uusi raja asettui jotakuinkin nykyisen rajan mukaisesti. Ruotsi joutui luovuttamaan Ven\u00e4j\u00e4lle K\u00e4kisalmen l\u00e4\u00e4nin etel\u00e4osan, Inkerinmaan, Viron, Liivinmaan ja l\u00e4ntisen Karjalankannaksen. Ruotsin alueeseen Suomessa j\u00e4i vain entisen K\u00e4kisalmen l\u00e4\u00e4nin pohjoisosa. Molempien maiden alueille turvattiin mm. alueiden asukkaille n\u00e4iden oma uskonto. Pietarin hiippakunta hoiti tuolloin K\u00e4kisalmen kreikkalaiskatolisen seurakunnan asioita.<\/p>

\"\"

Uuden linnan 1681 rakennettu ja 1692 vihitty K\u00e4kisalmen linnakirkko oli kaupungin ensimm\u00e4inen luterilainen kirkko.<\/p><\/div>

Menetetyn kirkon tilalle oli luvattu rakentaa uusi kirkko. P\u00e4\u00e4t\u00f6s kirkon rakentamisesta tehtiin vasta 1750-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 alueelle, jonne kaupunki oli v\u00e4hitellen muotoutumassa. Tunnetun kirkonrakentajan, Tuomas Suikkasen ty\u00f6n tuloksena valmistui vuonna 1759<\/strong> kaunis, sopusuhtainen ristikirkko<\/em><\/strong>, joka omistettiin Pyh\u00e4lle Andrealle. Se tuli k\u00e4kisalmelaisille tutuksi ja rakkaaksi. Kirkkoa somistivat muutamat vanhat ja arvokkaat \u00f6ljymaalaukset, mm. B. Godenhjelmin maalaama alttaritaulu, joka siirrettiin my\u00f6hemmin uuteen kirkkoon. Kauniit kattokruunut ja aikanaan arvokkaat urut olivat paikkakunnan hyv\u00e4ntekij\u00e4n, kreikkalaiskatolisen Audotja Andrejevin lahjoituksia. Urut valmisti J.A. Zachariassen v 1889. Kirkko oli loppuun asti l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. \u00a0<\/p>

\"\"

Vuonna 1759 valmistunut puinen ristikirkko.<\/p><\/div>

\"\"

Sis\u00e4kuva Vanhasta ristikirkosta.<\/p><\/div>

Kirkon l\u00e4hell\u00e4 olleen tapulirakennuksen suunnittelijaksi on arveltu italialaista Carlo Francesco Bassia, joka ty\u00f6skenteli Engelin Intendenttin konttorissa.\u00a0 \"\"Puinen kellotapuli<\/strong> valmistui vuonna 1824 ja siell\u00e4 oli kaksi kookasta kirkonkelloa. Toinen, ter\u00e4ksest\u00e4 tehty oli valmistettu Bochumissa Saksassa 1897 ja toinen pienempi, kellopronssista valettu Waldain kaupungissa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 1877. Isommassa kellossa oli kirjoitus:\u201d Kaikki, joilla henki on, kiitt\u00e4k\u00e4\u00e4 Herraa, hallelujaa. Ps. 150:6\u201d. My\u00f6hemmin kirkonkellot siirrettiin uuden kirkon torniin. Kaupungin ja maalaiskunnan v\u00e4kiluvun kasvaessa kirkkokin alkoi tuntua ahtaalta ja sen kunto rapistua. Uutta kirkkoa ei kuitenkaan saatu. Vanhaa kirkkoa korjattiin ja k\u00e4ytettiin 150 vuotta, kunnes ven\u00e4l\u00e4iset polttivat sen per\u00e4ytyess\u00e4\u00e4n 1941.<\/p>

Uutta kirkkoa<\/em><\/strong> suunniteltiin vuosia, ja viimein vuonna 1928 hyv\u00e4ksyttiin Armas Lindgrenin suunnitelma. Uusi kivikirkko vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 14.12.1930. Vihkimisen toimitti Viipurin hiippakunnan piispa Erkki Kaila. Uuteen kirkkoon siirrettiin vanhasta ristikirkosta B. Godenhjelmin maalaama alttaritaulu, Audotja Andrejevnan lahjoittamat urut ja molemmat kirkonkellot vanhan kirkon tapulista.\u00a0 Vuonna 1937 kirkkovaltuusto hankki kirkkoon uudet urut. Urut suunnitteli taiteilija Venni Kuosma, ja ne valmisti Kangasalan urkutehdas. Uruissa oli 32 \u00e4\u00e4nikertaa. Uuden kirkon saarnatuolia koristivat Albin Kaasisen veist\u00e4m\u00e4t apistolien patsaat.<\/p>

Kun uusi kirkkokin osoittautui v\u00e4hitellen liian ahtaaksi, k\u00e4ytettiin vanhaa rukoushuonetta, joka peruskorjattiin 1937 seurakunnan tarpeisiin. Kirkko k\u00e4rsi pahoja vaurioita sota-aikana.<\/p>

Viimeiseksi kirkkoherraksi j\u00e4i Niilo Aatos Mustala, joka vuonna 1933 valittiin virassa vuodesta 1896 toimineen Konstantin Hel\u00e9nin seuraajaksi.<\/p>

Monia sakraaliesineit\u00e4 ja tekstiilej\u00e4 pelastettiin sodan jaloista Suomeen. My\u00f6s alkuaan K\u00e4kisalmen vanhan ristikirkon Petter Langin \u201dViimeinen tuomio\u201d -niminen alttaritaulu ja sek\u00e4 Vanhassa ett\u00e4 Uudessa kirkossa ollut Berndt Abraham Godenhjelmin 1872 maalaama \u201dJeesus ristill\u00e4\u201d – alttaritaulu onnistuttiin tuomaan sodan jaloista Suomeen Lappeenrannan museoon. Valitettavasti vuonna 1972 museossa syttyi tulipalo, jossa Jeesus ristill\u00e4 paloi korjauskelvottomaksi, mutta Petter Langin alttaritaulu Viimeinen tuomio pystyttiin entis\u00f6im\u00e4\u00e4n, tulipanon aiheuttamista vaurioista huolimatta. Vuoden 1972 palon aikana varastossa oli my\u00f6s kaksi muuta alttaritaulua: Petter Bergstr\u00f6min 1743 maalaama Jeesus ristill\u00e4 ja seuraavana vuonna valmistunut Jeesuksen hautaaminen. Ne s\u00e4ilyiv\u00e4t tulipalolta.<\/p>

\"\"

K\u00e4kisalmen uusi kirkko.<\/p><\/div>

K\u00e4kisalmen Rukoushuoneyhdistys perustettiin 1900-luvun alussa ja rukoushuone rakennettiin Vuori- ja Torikatujen kulmaukseen vuonna 1914. NNKY:ll\u00e4 oli talossa koti ja k\u00e4ytt\u00f6oikeus. Tila oli my\u00f6s her\u00e4tysliiketoiminnan ja seurakunnan poikakerhojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Samoihin aikoihin kaupungissa oli joitakin kymmeni\u00e4 lahkolaisia, laestadiolaisia ja vapaakirkkolaisia. My\u00f6s aktiivinen Pelastusarmeijan toiminta alkoi.<\/p>

\"\"<\/p>

Verokirjassa (Hengillekirjoitettujen verokirja vatjalaisesta viidenneksest\u00e4) vuodelta 1500 mainitaan K\u00e4kisalmessa olleen kaksi kreikkalaiskatolista kirkkoa: Kristuksen yl\u00f6snousemiselle pyhitetty<\/em> eli Voskresenskin kirkko ja Vapahtajan muistolle pyhitetty<\/em> pit\u00e4j\u00e4kirkko eli Spaskin kirkko linnaa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 olevalla Spaskin saarella. Kolmannen kirkon arvellaan olleen linnasaarella Jegorjevskin eli Yrj\u00f6n kirkko<\/em>.<\/p>

1740-luvulla rannalle, Vuoksen ja Laatokan yhtym\u00e4kohtaan, rakennettiin kreikkalaiskatolinen rukoushuone. Kun Laatokan vesi nousi vuosina 1805-07 poikkeuksellisen korkealle, siirrettiin pyh\u00e4kk\u00f6 satamalaiturin l\u00e4helle yl\u00f6s hiekkat\u00f6rm\u00e4lle, josta sen kupoli n\u00e4kyi maamerkkin\u00e4 kalastajille ja merenkulkijoille. Pyh\u00e4kk\u00f6 siirrettiin ratat\u00f6iden alta viel\u00e4 kerran ns. Haminan kent\u00e4lle, josta rappeutunut rukoushuone purettiin 1936.<\/p>

\"\"

Kreikkalaiskatolinen Neitsyt Marian syntym\u00e4kirkko (1847).<\/p><\/div>

Kasarmialueella ollut, luterilaisesta kirkosta kreikkalaiskatoliseksi kirkoksi muutettu kivikirkko rupesi rapistuman ja seurakunta hylk\u00e4si sen vuonna 1836 ja se purettiin 1898. Tilalle hankittiin uusi, italialaissyntyisen, kuuluisan arkkitehdin Louis Tullius Joachim Viscontin suunnittelema, bysanttilaisvaikutteinen p\u00e4\u00e4kirkko, jolla on kaksi nime\u00e4: Neitsyt Marian syntym\u00e4kirkko<\/em> ja Kristuksen syntym\u00e4n kirkko<\/em>. Kirkko vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1847. Kirkkoon johti ovi sek\u00e4 pohjoisesta, id\u00e4st\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4nnest\u00e4. Kupolissa oli 8 ikkunaa, samoin seiniss\u00e4 kahdessa kerroksessa, niist\u00e4 alemmat ikkunat oli varustettu rautaristikoilla. Kolme uunia oli kaakelia ja kirkon lattia puusta. Kupolin sis\u00e4puolella oli kuvattuna Herran Kaikkivaltiaan kasvot, l\u00e4nsipuolella Jumalan\u00e4idin taivaaseen astiminen, seinill\u00e4 nelj\u00e4n evankelistan kuvat. Ikonostaasi oli peitetty kallisarvoisella hopeavaipalla. Kirkon merkitt\u00e4vimmiksi ikoneiksi mainitaan Kaikkeinpyhimm\u00e4n Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n ylistys sek\u00e4 Pyh\u00e4n Nikolaoksen pyh\u00e4t kuvat. Ensin mainittu ikoni on maalattu Valamossa 1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ja sit\u00e4 s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n nykyisin ortodoksisessa kirkkomuseossa Kuopiossa.<\/p>

K\u00e4kisalmen kauppiaantytt\u00e4ren Eudokeia Andrejevin lahjavaroilla saatiin kaupunkiin rakennettua vuonna 1899-92 my\u00f6s kreikkalaiskatolinen hautausmaan kirkko eli Kaikkien Pyhien muistolle<\/em>. Sen suunnitteli Jac. Ahrenberg 1894. Kirkon vihkimisen suoritti 2.6.1894 Suomen ensimm\u00e4inen kreikkalaiskatolinen arkkipiispa Antoni. Kirkon viereen rakennettiin my\u00f6s puuleikkauksin koristeltu rukoushuone.<\/p>

Vaikka kreikkalaiskatolinen seurakunta ei ollut j\u00e4senist\u00f6lt\u00e4\u00e4n kovin suuri, kuuluivat siihen kaupungin vaikutusvaltaisimmat henkil\u00f6t. Heill\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus kaupungin kunnalliselle ja taloudelliselle kehitykselle.<\/p>

<\/p>

Suomen kreikkalaiskatolisen kirkon itsen\u00e4isyytt\u00e4 ennakoi vuonna 1892 muodostettu Suomen alueen oma hiippakunta.<\/p>

\"\"

Neitsyt Marian kirkkosali.<\/p><\/div>

Luostarit<\/strong><\/p>

<\/p>

Verokirjan mukaan kaupungissa oli jo 1500-luvun alussa kolme luostaria. Niist\u00e4 Pyh\u00e4n Georgioksen naisluostarin j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 l\u00f6ytyi rautatien rakennust\u00f6iden yhteydess\u00e4. Luostari sijaitsi itsen\u00e4isyytemme ajan poliisilaitoksen paikkeilla. Pyh\u00e4n Nikolaoksen luostari sijaitsi kaupungissa, mutta tarkkaa sijaintia ei ole pystytty paikallistamaan. Pyh\u00e4n Johanneksen luostarin mainitaan rakennetun virran suuhun. K\u00e4kisalmen luostareiden p\u00e4\u00e4tell\u00e4\u00e4n olleen luostareita, eik\u00e4 esimerkiksi Valamon tai Konevitsan luostareiden skiittoja.<\/p>

<\/p>

Konevitsan luostarilla oli K\u00e4kisalmessa kiinteist\u00f6, osoitteessa Kaivokatu 3. Luostarin vanhan maatilan maita K\u00e4kisalmen P\u00e4rn\u00e4n kyl\u00e4ss\u00e4 vuokrattiin ennen sotia naapuritilallisille.\u00a0 Konevitsan luostarin kaupungin papisto sai kirkollisiin teht\u00e4viin tarvittaessa apua. Igumeeni ja munkit olivat tuttu n\u00e4ky k\u00e4kisalmelaisessa kaupunkikuvassa. My\u00f6s Valamon munkit vierailivat K\u00e4kisalmessa, joskin matka Valamosta K\u00e4kisalmeen oli merkitt\u00e4v\u00e4sti pidempi ja myrskyn sattuessa hankalampi.<\/p>

\"\"

Kreikkalaiskatolinen hautausmaan kirkko (1894) sek\u00e4 puuleikkauksin koristeltu kreikkalaiskatolinen rukoushuone (1863).<\/p><\/div>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

K\u00e4kisalmen kirkot L\u00e4nnen ja id\u00e4n kirkkojen vaikutus ja hengellinen hallinta K\u00e4kisalmessa riippui vahvasti kahden kesken\u00e4\u00e4n vallasta taistelleen valtion, Ruotsin ja Novgorodin\/Ven\u00e4j\u00e4n, voimasuhteista. 1200-luvun lopussa Ruotsi ei ollut viel\u00e4 enn\u00e4tt\u00e4nyt ulottaa valtaansa Karjalaan ja K\u00e4kisalmeen, mutta kolmannen ristiretken j\u00e4lkeen 1294 ruotsalainen sotajoukko saapui K\u00e4kisalmeen ja valloitti linnan. Jo seuraavana vuonna novgorodilaiset […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":4353,"parent":966,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-3158","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"yoast_head":"\nHengellinen el\u00e4m\u00e4 - K\u00e4kisalmi museo<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/kakisalmi-museo\/kakisalmen-kirkot\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Hengellinen el\u00e4m\u00e4 - K\u00e4kisalmi museo\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"K\u00e4kisalmen kirkot L\u00e4nnen ja id\u00e4n kirkkojen vaikutus ja hengellinen hallinta K\u00e4kisalmessa riippui vahvasti kahden kesken\u00e4\u00e4n vallasta taistelleen valtion, Ruotsin ja Novgorodin\/Ven\u00e4j\u00e4n, voimasuhteista. 1200-luvun lopussa Ruotsi ei ollut viel\u00e4 enn\u00e4tt\u00e4nyt ulottaa valtaansa Karjalaan ja K\u00e4kisalmeen, mutta kolmannen ristiretken j\u00e4lkeen 1294 ruotsalainen sotajoukko saapui K\u00e4kisalmeen ja valloitti linnan. Jo seuraavana vuonna novgorodilaiset […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/kakisalmi-museo\/kakisalmen-kirkot\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"K\u00e4kisalmi museo\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-03-16T09:23:22+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Kaki_uusikirkko.jpg?fit=1200%2C775&ssl=1\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1200\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"775\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"6 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmen-kirkot\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmen-kirkot\\\/\",\"name\":\"Hengellinen el\u00e4m\u00e4 - K\u00e4kisalmi museo\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmen-kirkot\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmen-kirkot\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2024\\\/12\\\/Kaki_uusikirkko.jpg?fit=1200%2C775&ssl=1\",\"datePublished\":\"2024-07-08T10:46:21+00:00\",\"dateModified\":\"2025-03-16T09:23:22+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmen-kirkot\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmen-kirkot\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmen-kirkot\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2024\\\/12\\\/Kaki_uusikirkko.jpg?fit=1200%2C775&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2024\\\/12\\\/Kaki_uusikirkko.jpg?fit=1200%2C775&ssl=1\",\"width\":1200,\"height\":775,\"caption\":\"K\u00e4kisalmen uusi kirkko.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/kakisalmen-kirkot\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"K\u00e4kisalmi-museo\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Hengellinen el\u00e4m\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/\",\"name\":\"K\u00e4kisalmi museo\",\"description\":\"Karjalaista perinnekulttuuria Heinolan keskustassa ymp\u00e4ri vuoden\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#organization\",\"name\":\"K\u00e4kisalmi museo\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2024\\\/10\\\/Kakisalmi_museo_logo_original_800.png?fit=800%2C236&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2024\\\/10\\\/Kakisalmi_museo_logo_original_800.png?fit=800%2C236&ssl=1\",\"width\":800,\"height\":236,\"caption\":\"K\u00e4kisalmi museo\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Hengellinen el\u00e4m\u00e4 - K\u00e4kisalmi museo","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/kakisalmi-museo\/kakisalmen-kirkot\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"Hengellinen el\u00e4m\u00e4 - K\u00e4kisalmi museo","og_description":"K\u00e4kisalmen kirkot L\u00e4nnen ja id\u00e4n kirkkojen vaikutus ja hengellinen hallinta K\u00e4kisalmessa riippui vahvasti kahden kesken\u00e4\u00e4n vallasta taistelleen valtion, Ruotsin ja Novgorodin\/Ven\u00e4j\u00e4n, voimasuhteista. 1200-luvun lopussa Ruotsi ei ollut viel\u00e4 enn\u00e4tt\u00e4nyt ulottaa valtaansa Karjalaan ja K\u00e4kisalmeen, mutta kolmannen ristiretken j\u00e4lkeen 1294 ruotsalainen sotajoukko saapui K\u00e4kisalmeen ja valloitti linnan. Jo seuraavana vuonna novgorodilaiset […]","og_url":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/kakisalmi-museo\/kakisalmen-kirkot\/","og_site_name":"K\u00e4kisalmi museo","article_modified_time":"2025-03-16T09:23:22+00:00","og_image":[{"width":1200,"height":775,"url":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Kaki_uusikirkko.jpg?fit=1200%2C775&ssl=1","type":"image\/jpeg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Estimated reading time":"6 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmen-kirkot\/","url":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmen-kirkot\/","name":"Hengellinen el\u00e4m\u00e4 - K\u00e4kisalmi museo","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmen-kirkot\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmen-kirkot\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Kaki_uusikirkko.jpg?fit=1200%2C775&ssl=1","datePublished":"2024-07-08T10:46:21+00:00","dateModified":"2025-03-16T09:23:22+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmen-kirkot\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmen-kirkot\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmen-kirkot\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Kaki_uusikirkko.jpg?fit=1200%2C775&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/Kaki_uusikirkko.jpg?fit=1200%2C775&ssl=1","width":1200,"height":775,"caption":"K\u00e4kisalmen uusi kirkko."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/kakisalmen-kirkot\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"K\u00e4kisalmi-museo","item":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Hengellinen el\u00e4m\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#website","url":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/","name":"K\u00e4kisalmi Museum","description":"Karjalaista perinnekulttuuria Heinolan keskustassa ymp\u00e4ri vuoden","publisher":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#organization","name":"K\u00e4kisalmi Museum","url":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Kakisalmi_museo_logo_original_800.png?fit=800%2C236&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Kakisalmi_museo_logo_original_800.png?fit=800%2C236&ssl=1","width":800,"height":236,"caption":"K\u00e4kisalmi museo"},"image":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3158","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3158"}],"version-history":[{"count":70,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3158\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5328,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3158\/revisions\/5328"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/966"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4353"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3158"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}