{"id":3929,"date":"2024-11-20T18:16:14","date_gmt":"2024-11-20T16:16:14","guid":{"rendered":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/?page_id=3929"},"modified":"2025-03-16T16:58:25","modified_gmt":"2025-03-16T14:58:25","slug":"ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/kakisalmi-museo\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\/","title":{"rendered":"Ampialan kartano \u2013 K\u00e4kisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kes\u00e4koti"},"content":{"rendered":"
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Ampialan kartano \u2013 K\u00e4kisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kes\u00e4koti<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

K\u00e4kisalmeen ei syntynyt 1800-luvulla ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 huvila-asutusta, vaikka kaupunki sijaitsi suhteellisen l\u00e4hell\u00e4 Pietaria. Ven\u00e4l\u00e4iset omistivat vain muutamia suurempia kartanoita ja ne siirtyiv\u00e4t suomalaisten omistukseen jo ennen vapaussotaa.
Yksi K\u00e4kisalmen alueen mahtikartano oli Joensuun Hovi, jonka laajat maa-alueet ulottuivat aivan kaupungin tuntumaan. Kartano oli ven\u00e4l\u00e4isen Leontjevin suvun omistuksessa. Kartano siirtyi kaupalla ensin agronomi Osvald L\u00e5ngille, joka puolestaan myi kartanon veljelleen Alexille.<\/p>

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tilalle asteli kartanon omistaja Juho Ampiala Keski-Suomesta. H\u00e4n oli etsim\u00e4ss\u00e4 viljavia maita maanviljelylle ja niit\u00e4h\u00e4n Karjalassa riitti. K\u00e4kisalmen maalaiskunnasta Ostaman j\u00e4rven rannalta Laatokkaan laskevan Pontuksen (Pontus Dela Garde) joen rannalta l\u00f6ytyi sopivan kokoinen tila rakennuksineen, jonka Juho Ampiala osti Kurkijoen maanviljelyskoulun johtaja Alex L\u00e5ngilta marraskuun 3 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1892 maksaen siit\u00e4 50 000 markkaa.<\/p>

Vuoden 1896 kartanon katselmuksessa todettiin, ett\u00e4 pellot olivat hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa ja ne oli ojitettu ja aidattu. Viljelyspinta-alaa oli 19 ja viljeltyj\u00e4 soita oli 53 hehtaaria. Niityist\u00e4 16 ha oli torpparien viljelt\u00e4vin\u00e4 ja 100 ha kartanon omassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Tilalla oli 7 hevosta ja nelj\u00e4kymment\u00e4 lyps\u00e4v\u00e4\u00e4 lehm\u00e4\u00e4 ja 10 sikaa. Kartanossa toimi my\u00f6s meijeri. Ampialan kartano toimitti K\u00e4kisalmen varuskunnalle maitoa vuosittain 70 000 litraa ja 2 400 kg voita. Suurimmillaan kartanolla oli maita 600 hehtaaria.<\/p>

Tilalla oli hyv\u00e4t kalavedet Vuoksen virrassa ja Ostaman j\u00e4rvess\u00e4. Palkollisina oli is\u00e4nt\u00e4renki, nelj\u00e4 renki\u00e4, kaksi piikaa ja meijerska. Rengeille maksettiin 200 mk vuodessa ja piioille 80 mk. Eli piian markka oli 40 penni\u00e4 tuohon aikaan. Sadonkorjuuaikana kartanolla tarvittiin 150 mies- ja 150 naisty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>

Juho Ampialan aikana kartano toimi my\u00f6s harjoittelutilana, jossa pehtoori hoiti ty\u00f6njohdolliset ty\u00f6t, kasvihuoneiden ja puutarhan toiminnasta vastasi puutarhuri.<\/p>

Juho Ampialalla oli melkoinen ty\u00f6 saada rahat riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kartanon talouden pidossa. Hovi oli aluksi my\u00f6s ilman em\u00e4nt\u00e4\u00e4. Asia korjaantui, kun ensitapaamisesta vuonna 1891 alkanut kirjeenvaihto j\u00e4ms\u00e4l\u00e4isen Maria Ainan kanssa p\u00e4\u00e4tyi Juhon ja Marian J\u00e4ms\u00e4ss\u00e4 26.06.1894 vietettyihin h\u00e4ihin.<\/p>

Kartanolle em\u00e4nt\u00e4 J\u00e4ms\u00e4st\u00e4<\/h5>

Nuori rouva ei ollut aikaisemmin k\u00e4ynyt K\u00e4kisalmessa, mutta hovin n\u00e4hty\u00e4\u00e4n oli ollut n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 tyytyv\u00e4inen. Lapsia Juholle ja Marialle syntyi kaikkiaan nelj\u00e4: Ossi 1895, Eeva 1896, Aimo1898 ja Saara vuonna 1900.
Lapset k\u00e4viv\u00e4t ensin kiertokoulua, joka vastasi my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 alakoulua ja sen j\u00e4lkeen heill\u00e4 oli kotiopettaja, joka valmisti heit\u00e4 oppikoulun p\u00e4\u00e4sykokeeseen. Keskikoulu ja lukio olivat K\u00e4kisalmessa.<\/p>

Kartanon p\u00e4\u00e4rakennus uusittiin is\u00e4nn\u00e4n toiveesta kokonaan. K\u00e4kisalmelainen arkkitehti Harald Neovius suunnitteli tornin ja monenlaisia parvekkeita ja kuisteja sis\u00e4lt\u00e4neen hirsirakennuksen. Talossa oli l\u00e4mmitett\u00e4vi\u00e4 huoneita 18 kpl. Lis\u00e4ksi oli nelj\u00e4 huvilarakennusta joen varrella kes\u00e4vieraita varten.<\/p>

\"\"<\/p>

50-90 kes\u00e4vierasta vuosittain<\/h5>

Vuodesta 1900 vuoteen 1936 saakka kartanossa majoitettiin kes\u00e4vieraita. Tsaarinvallan aikana osa vieraista oli ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4, upseeri- ja taiteilijaperheit\u00e4, jotkut vieraista harrastivat maalaamista ja olipa er\u00e4\u00e4ll\u00e4 oikea taidesalonki Pietarissa. Vieraita oli my\u00f6s Italiasta, Saksasta,\u00a0Puolasta ja tietenkin Suomesta. Vieraita hankittiin lehti-ilmoituksilla pietarilaisissa sanoma\u00adlehdiss\u00e4.
Kouluissa luettiin tuolloin ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja niinp\u00e4 koulun rehtoria Betty Peroniusta pyydettiin auttamaan Ampialan v\u00e4ke\u00e4 ja h\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi aluksi kirjeet suomeksi. My\u00f6hemmin kirjeenvaihdosta vastasi Eeva Ampiala.
Vieraat majoitettiin Ampialan huvilarakennuksiin ja kartanon kolmannen kerroksen huoneisiin.Aamukahvi vietiin vieraille s\u00e4nkyyn. Muut ateriat sy\u00f6tiin yhdess\u00e4 ruokasalissa.<\/p>

My\u00f6s Juho Ampiala oli taiteellisesti lahjakas, josta syyst\u00e4 kartanosta kehittyi my\u00f6s laajalti tunnettu suomalaisten taiteilijoitten kes\u00e4nviettopaikka. Kes\u00e4vieraiden ansiosta Laatokan rantamille kasvoi taiteilijasiirtokunta, joka antoi v\u00e4ri\u00e4 ja loistoa pit\u00e4j\u00e4n el\u00e4m\u00e4lle kes\u00e4kuukausien ajaksi. Vieraita oli 50 – 90 henke\u00e4 kes\u00e4ss\u00e4.<\/p>

Vieraskirjasta saattoi poimia mm. nimet n\u00e4yttelij\u00e4 Mimmi L\u00e4hteenoja, joka oli kansallisteatterin kantavia voimia ja jokakes\u00e4inen vieras. Samoin kansallisteatterin n\u00e4yttelij\u00e4pariskunta Ruth ja Jussi Snellman (Ruth oli Sibeliuksen tyt\u00e4r). Lapsuutensa\u00a0K\u00e4kisalmessa viett\u00e4nyt s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, urkuri Armas Maasalo perheineen. \u00a0<\/p>

N\u00e4yttelij\u00e4 teatterinjohtaja Aku K\u00e4yhk\u00f6, jonka veljenpoika oli Kipparikvartetin Kauko K\u00e4yhk\u00f6 Taidemaalari Antti V\u00e4\u00e4n\u00e4nen. Taidemaalari Markus Collin, joka ei pit\u00e4nyt Ampialan kaltaisista pehmeist\u00e4 maisemista, ja siirtyi Varsinais-Suomeen maalaamaan. Taidemaalari Veli Kalima, Taimi Valjakka os. Rinne oli muotokuvamaalari ja kuvaamataidonopettaja, laulajatar Taru Valjakan anoppi.<\/p>

Erkki Melartin l\u00e4heisin<\/h5>

Kes\u00e4vieraista Ampialan perheelle l\u00e4heisin oli kuitenkin Erkki Melartin. Kun Juho Ampiala osti Joensuun Hovin 1892 h\u00e4n oli 26 vuotias ja Erkki Melartin oli tuolloin 17 vuotias. N\u00e4in Erkki Melartin tutustui jo nuorena Ampialan v\u00e4keen ja kiinte\u00e4 kanssak\u00e4yminen jatkui koko elini\u00e4n. My\u00f6hemmin, kun Melartinin perhe oli muuttanut K\u00e4kisalmesta Savonlinnaan muodostui Ampialasta h\u00e4nen lomakoti. Ampialan lapset muistivat Melartinin erityisesti yhteist\u00e4 piiritanssi-illoista. Erkki oli ensimm\u00e4isen\u00e4 piiriss\u00e4. Kun ilmaantui joku uusi laulu, h\u00e4n poistui sivuun ja pisti s\u00e4velet paperille. Eeva Ampiala kirjasi laulujen sanat yl\u00f6s. Niin syntyi Melartinin 200 kansanlaulun kokoelma. Yleens\u00e4 Erkki Melartin lomaillessaan v\u00e4ltti muita kes\u00e4vieraita ja k\u00e4vi harvoin muualla kuin entisess\u00e4 kotitalossaan Tapiolassa.<\/p>

Erkki majoitettiin talon arvokkaimpaan huoneeseen n\u00e4k\u00f6tornin alapuolella olevaan konttorikamariin, jossa oli musta barokkikalustus p\u00e4\u00e4llystetty tummanvihre\u00e4ll\u00e4 samettikankaalla ja s\u00e4ngyn p\u00e4\u00e4dyt olivat leijonakuvioiset. \u00a0
Erkki Melartin harrasti my\u00f6s maalaamista ja kiinnostus kuvataiteisiin syttyi my\u00f6s Ampialan koko perheeseen, sill\u00e4 Eeva ja Ossi opiskelivat Ateneumissa. Eeva valmistui kuvaamataidon opettajaksi, mutta Ossi joutui palaamaan kartanolle t\u00f6ihin, kun h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 \u00e4killisesti kuoli vuonna 1921.<\/p>

Ampialan kartano kesti sodan rasitukset ja se oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 leirikeskuksena, mutta maat kartanon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t huolenpitoa vaille.\u00a0 Vuoden 2016 tammikuussa Ampialan kartano paloi maan tasalle. Ampiala oli Karjalan tasavallan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4 suojelukohde.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t

\n\t\t\t\t\t
\n\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ampialan kartano \u2013 K\u00e4kisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kes\u00e4koti K\u00e4kisalmeen ei syntynyt 1800-luvulla ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 huvila-asutusta, vaikka kaupunki sijaitsi suhteellisen l\u00e4hell\u00e4 Pietaria. Ven\u00e4l\u00e4iset omistivat vain muutamia suurempia kartanoita ja ne siirtyiv\u00e4t suomalaisten omistukseen jo ennen vapaussotaa. Yksi K\u00e4kisalmen alueen mahtikartano oli Joensuun Hovi, jonka laajat maa-alueet ulottuivat aivan kaupungin tuntumaan. Kartano oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":5350,"parent":966,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-templates\/template-pagebuilder-full-width.php","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-3929","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"yoast_head":"\nAmpialan kartano \u2013 K\u00e4kisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kes\u00e4koti - K\u00e4kisalmi museo<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/kakisalmi-museo\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ampialan kartano \u2013 K\u00e4kisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kes\u00e4koti - K\u00e4kisalmi museo\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ampialan kartano \u2013 K\u00e4kisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kes\u00e4koti K\u00e4kisalmeen ei syntynyt 1800-luvulla ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 huvila-asutusta, vaikka kaupunki sijaitsi suhteellisen l\u00e4hell\u00e4 Pietaria. Ven\u00e4l\u00e4iset omistivat vain muutamia suurempia kartanoita ja ne siirtyiv\u00e4t suomalaisten omistukseen jo ennen vapaussotaa. Yksi K\u00e4kisalmen alueen mahtikartano oli Joensuun Hovi, jonka laajat maa-alueet ulottuivat aivan kaupungin tuntumaan. Kartano oli […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/kakisalmi-museo\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"K\u00e4kisalmi museo\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-03-16T14:58:25+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/ampialankartano2.jpg?fit=1620%2C1123&ssl=1\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1620\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1123\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"4 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\\\/\",\"name\":\"Ampialan kartano \u2013 K\u00e4kisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kes\u00e4koti - K\u00e4kisalmi museo\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2025\\\/03\\\/ampialankartano2.jpg?fit=1620%2C1123&ssl=1\",\"datePublished\":\"2024-11-20T16:16:14+00:00\",\"dateModified\":\"2025-03-16T14:58:25+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2025\\\/03\\\/ampialankartano2.jpg?fit=1620%2C1123&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2025\\\/03\\\/ampialankartano2.jpg?fit=1620%2C1123&ssl=1\",\"width\":1620,\"height\":1123},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"K\u00e4kisalmi-museo\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/kakisalmi-museo\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Ampialan kartano \u2013 K\u00e4kisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kes\u00e4koti\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/\",\"name\":\"K\u00e4kisalmi museo\",\"description\":\"Karjalaista perinnekulttuuria Heinolan keskustassa ymp\u00e4ri vuoden\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#organization\",\"name\":\"K\u00e4kisalmi museo\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2024\\\/10\\\/Kakisalmi_museo_logo_original_800.png?fit=800%2C236&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2024\\\/10\\\/Kakisalmi_museo_logo_original_800.png?fit=800%2C236&ssl=1\",\"width\":800,\"height\":236,\"caption\":\"K\u00e4kisalmi museo\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kakisalmimuseo.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ampialan kartano \u2013 K\u00e4kisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kes\u00e4koti - K\u00e4kisalmi museo","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/kakisalmi-museo\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"Ampialan kartano \u2013 K\u00e4kisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kes\u00e4koti - K\u00e4kisalmi museo","og_description":"Ampialan kartano \u2013 K\u00e4kisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kes\u00e4koti K\u00e4kisalmeen ei syntynyt 1800-luvulla ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 huvila-asutusta, vaikka kaupunki sijaitsi suhteellisen l\u00e4hell\u00e4 Pietaria. Ven\u00e4l\u00e4iset omistivat vain muutamia suurempia kartanoita ja ne siirtyiv\u00e4t suomalaisten omistukseen jo ennen vapaussotaa. Yksi K\u00e4kisalmen alueen mahtikartano oli Joensuun Hovi, jonka laajat maa-alueet ulottuivat aivan kaupungin tuntumaan. Kartano oli […]","og_url":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/kakisalmi-museo\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\/","og_site_name":"K\u00e4kisalmi museo","article_modified_time":"2025-03-16T14:58:25+00:00","og_image":[{"width":1620,"height":1123,"url":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/ampialankartano2.jpg?fit=1620%2C1123&ssl=1","type":"image\/jpeg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Estimated reading time":"4 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\/","url":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\/","name":"Ampialan kartano \u2013 K\u00e4kisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kes\u00e4koti - K\u00e4kisalmi museo","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/ampialankartano2.jpg?fit=1620%2C1123&ssl=1","datePublished":"2024-11-20T16:16:14+00:00","dateModified":"2025-03-16T14:58:25+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/ampialankartano2.jpg?fit=1620%2C1123&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/03\/ampialankartano2.jpg?fit=1620%2C1123&ssl=1","width":1620,"height":1123},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/ampialan-kartano-kakisalmen-ruoka-aitta-ja-taitelijoiden-kesakoti\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"K\u00e4kisalmi-museo","item":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/kakisalmi-museo\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Ampialan kartano \u2013 K\u00e4kisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kes\u00e4koti"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#website","url":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/","name":"K\u00e4kisalmi Museum","description":"Karjalaista perinnekulttuuria Heinolan keskustassa ymp\u00e4ri vuoden","publisher":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#organization","name":"K\u00e4kisalmi Museum","url":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Kakisalmi_museo_logo_original_800.png?fit=800%2C236&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/Kakisalmi_museo_logo_original_800.png?fit=800%2C236&ssl=1","width":800,"height":236,"caption":"K\u00e4kisalmi museo"},"image":{"@id":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3929","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3929"}],"version-history":[{"count":32,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3929\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5351,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3929\/revisions\/5351"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/966"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5350"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kakisalmimuseo.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3929"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}