![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/kolli2_www.jpg?resize=750%2C422&ssl=1\")
<\/p>\nEino Kolli (14.11.1925 \u2013 17.7.2016) syntyi K\u00e4kisalmen maalaiskunnan Alapuustin kyl\u00e4ss\u00e4 Kollilan tilalla maanviljelij\u00e4perheen viidest\u00e4 lapsesta nuorimpana. Kotitila oli ollut Kollin suvulla ainakin vuodesta 1687. Einon vanhemmat Tuomas ja Kaisa Kolli olivat menneet naimisiin vuonna 1912. Einolla oli kaksi sisarta, Jenny ja Lahja sek\u00e4 kaksi velje\u00e4, Viljo ja V\u00e4in\u00f6. Tilalla asui my\u00f6s Tuomas Kollin \u00e4iti Liisa.<\/p>\n
Eino Kolli oli sisarusten tapaan tilan t\u00f6iss\u00e4 jo lapsesta. H\u00e4n aloitti alakoulun syksyll\u00e4 1932 ja samana vuonna olivat alkaneet my\u00f6s paimenen ty\u00f6t. 6-vuotiaan Einon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli kuljettaa lehm\u00e4t kolmen kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n laitumelle. Kynt\u00f6ty\u00f6tkin tulivat tutuiksi jo nuorena. Kollin tila sai useita palkintoja maatalousn\u00e4yttelyiss\u00e4. Palvelusv\u00e4ke\u00e4 oli jopa 15 ihmist\u00e4.<\/p>\n
Kyl\u00e4n tiloilla oli my\u00f6s yhteist\u00e4 niitty\u00e4, joiden raivaus tehtiin yhdess\u00e4 ja yhdess\u00e4 sovittiin viljalajit.<\/p>\n
<\/p>\n
Sotaan ja Vierum\u00e4elle<\/strong><\/p>\n Talvisodan syttyess\u00e4 Eino Kolli j\u00e4i hoitamaan kotitilaa ja sen karjaa. L\u00e4ht\u00f6 evakkoon Etel\u00e4-Pohjanmaalle Isoonkyr\u00f6\u00f6n tuli maaliskuussa 1940. Takaisin K\u00e4kisalmeen Kollit palasivat joulukuussa 1941. Einon ty\u00f6t kotitilalla jatkuivat lokakuuhun 1943, jolloin h\u00e4n astui armeijan palvelukseen. H\u00e4n oli Laatokan Rannikkotykist\u00f6ss\u00e4 toukokuuhun 1944 ja Laatokan Rannikkoprikaatissa marraskuuhun 1944. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n oli Lapin sodassa Meripataljoonassa 26. huhtikuuta 1945 asti.<\/p>\n Jatkosodan j\u00e4lkeen Kollit muuttivat Heinolan maalaiskuntaan Vierum\u00e4elle ja hankkivat vuonna 1946 H\u00e4rk\u00e4l\u00e4n kyl\u00e4st\u00e4 Yl\u00e4-Syrj\u00e4l\u00e4n 70 hehtaarin tilan ja aloittivat lypsy- ja lihakarjan rehuntuotannon. Eino Kollia It\u00e4-H\u00e4meen kiviset pellot eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kynt\u00f6t\u00f6ihin houkutelleet ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi mets\u00e4alalle.<\/p>\n Kolli ty\u00f6skenteli Valtion Polttoainetoimiston VAPOn palveluksessa vuodet 1945 \u2013 1947 ja Kymin Uittoyhdistyksess\u00e4 1948. Opinnot Evon Mets\u00e4opistossa h\u00e4n aloitti vuonna 1949 ja valmistui mets\u00e4teknikoksi 1950. Evon suuret puut olivat tehneet opiskelujen aikana vaikutuksen ja my\u00f6hemmin Kolli tulikin tunnetuksi pylv\u00e4skaupoista.<\/p>\n Eino Kolli myi tuotteitaan suoraan kansainv\u00e4lisille markkinoille ja teki suomalaista puunjalostusteollisuutta tunnetuksi.<\/p><\/div>\n Puukauppaa ja yritt\u00e4jyytt\u00e4<\/strong><\/p>\n Mets\u00e4opiston j\u00e4lkeen Kolli aloitti puukaupan. Vuonna 1950 h\u00e4n toimitti sahatavaraa sotakorvauksena rakennettaviin laivoihin ja h\u00e4nest\u00e4 tuli laivanrakennusteollisuudelle t\u00e4rke\u00e4 hankkija. H\u00e4n kauppasi my\u00f6s polttopuuta ja hankki arvokasta kokemusta viennist\u00e4 viem\u00e4ll\u00e4 pylv\u00e4it\u00e4 ja ratap\u00f6lkkyj\u00e4 Englantiin, Puolaan ja Irlantiin. Sahatavaran Kolli osti sahoilta.<\/p>\n Vuonna 1946 tiemestari Mauno L\u00e4nsipuro ja autonkuljettaja Viljam Partanen olivat perustaneet sahan Heinolan maalaiskunnan Vierum\u00e4en H\u00e4rk\u00e4l\u00e4n kyl\u00e4\u00e4n. Yhti\u00f6n nimeksi annettiin Vierum\u00e4en Teollisuus oy. Eino Kolli osti vuonna 1953 L\u00e4nsipuron ja seuraavana vuonna Partasen osakkeet yhti\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Saha oli vaatimaton. Raameja oli yksi ja valaistus hoidettiin kaasulampuilla. Ty\u00f6t\u00e4 tehtiin joskus ankeissakin oloissa, mutta Kolli maksoi ty\u00f6ntekij\u00f6ille muita sahoja parempia palkkoja. Pian Kolli ved\u00e4tti sahalle s\u00e4hk\u00f6t, hankki kaksi raamisahaa ja rakensi h\u00f6yl\u00e4\u00e4m\u00f6linja.<\/p>\n Kun laivateollisuuden kysynt\u00e4 alkoi hiipua, Vierum\u00e4en saha alkoi etsi\u00e4 erikoistuotteita ja keskitty\u00e4 tuotteiden laatuun, vientiin ja toimitusten luotettavuuteen. Kolli oli kiinnostunut puun monipuolisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja jalostuksen kehitt\u00e4misess\u00e4. Se toi mahdollisuuksia viennin kasvattamiselle.<\/p>\n Vuoden 1954 kes\u00e4kuun 13. p\u00e4iv\u00e4 tulipalo tuhosi sahan. Kollilla oli nopeasti valmiina suunnitelmat uudeksi sahaksi ja uusi laitos aloitti vuoden 1955 alussa. Siihen tuli nelj\u00e4 keh\u00e4sahaa, kuivaamo, kuorimakone ja haketuslaitteet. Tekolammessa tukit s\u00e4ilyiv\u00e4t puhtaina ja sulina. Ajanmukaiset koneet paransivat kilpailukyky\u00e4. Uuden sahan my\u00f6t\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi alle kymmenest\u00e4 l\u00e4hes 50:een ja 1950-luvun lopulla jo sataan.<\/p>\n Kolli vaati aikataulujen ehdotonta pit\u00e4vyytt\u00e4 ja kuunteli asiakkaiden tarpeita herk\u00e4ll\u00e4 korvalla. H\u00e4n valvoi sahan toimintaa tarkasti. Kollin sitoutumista sahaan kuvaa se, ett\u00e4 h\u00e4n rakensi perheelleen kodin sahan alueelle. Kotikonttorissa h\u00e4n hoiti yhti\u00f6n asioita.<\/p>\n Sahateollisuus on perinteisesti ollut hyvin suhdanneherkk\u00e4\u00e4. Pankit seurasivat sahojen toimintaa aktiivisesti, ja Vierum\u00e4en Teollisuuden pitk\u00e4aikaiset luotot sanottiin irti vuonna 1957. Perusteluksi pankki ilmoitti ep\u00e4ilyt kannattavuudesta \u2013 Kolli oli maksanut muita korkeampaa hintaa raakapuusta. Kollin saha sijaitsi kuivalla maalla eik\u00e4 sinne voitu uittaa puuta ja pankin mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin oli haitta. Kolli maksoi lainansa pois ja vaihtoi pankkia. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n toimi aiempaa omavaraisemmin.<\/p>\n Saha alkoi keskitty\u00e4 pylv\u00e4isiin ja osti pylv\u00e4svaltaisia leimikoita, maksoi niist\u00e4 hyvin ja loi pitk\u00e4aikaisia asiakassuhteita. Vahvasti kilpaillussa puukaupassa Vierum\u00e4en Teollisuuden etuna s\u00e4ilyi erikoispuuvaltaisten leimikoiden osto. Kolli irtautui mets\u00e4teollisuuden ja mets\u00e4nomistajien sopimuksista ja ostokartelleista ja alkoi itsen\u00e4iseksi raakapuun ostajaksi.<\/p>\n Kasvanut tuotanto vaati enemm\u00e4n tilaa. Kun Kolli osti yhti\u00f6n, tontilla oli kokoa kaksi hehtaaria. Se laajeni ensin 24:\u00e4\u00e4n, sitten 42:een ja lopulta yli sataan hehtaariin.<\/p>\n Vierum\u00e4en Teollisuus ty\u00f6llisti 1960-luvulla sahalla noin sata ja metsiss\u00e4 noin 300 ihmist\u00e4. Yhti\u00f6n merkitys Vierum\u00e4ell\u00e4 oli suuri, my\u00f6s aktiivisen asuntopolitiikan ansiosta. Yhti\u00f6 hankki maata asuntoalueiksi, asunto-osakkeita vuokra-asunnoiksi sek\u00e4 rakennutti ty\u00f6ntekij\u00f6illeen rivi- ja kerrostaloja Vierum\u00e4en lis\u00e4ksi my\u00f6s Heinolaan. Omakotitalon rakentamiseen yhti\u00f6 tarjosi henkil\u00f6kunnalle puutavaraa ja koneita omakustannushintaan.<\/p>\n Ei lomautuksia eik\u00e4 irtisanomisia<\/strong><\/p>\n Yhti\u00f6 ei lomauttanut eik\u00e4 irtisanonut ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Huonon suhdanteen aikana ty\u00f6ntekij\u00f6ille j\u00e4rjestettiin ty\u00f6t\u00e4 muun muassa tuotantorakennusten sek\u00e4 asuntojen rakentamisessa. Omaa rakentamista k\u00e4ytettiin hy\u00f6dyksi, kun puun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kehitettiin.<\/p>\n Vierum\u00e4en Teollisuus toteutti paikallista sopimista jo ennen kuin siit\u00e4 puhuttiin yleisesti. Kolli sopi p\u00e4\u00e4luottamusmiesten kanssa ty\u00f6ehtosopimuksia paremmat sopimukset. Yhti\u00f6 tunnettiinkin siit\u00e4, ettei siell\u00e4 lakkoiltu.<\/p>\n Kolli kehitti yrityst\u00e4\u00e4n asiakaskeskeisyydell\u00e4, jatkojalostuksella, koneiden uusimisella ja tuottavuuden parantamisella. Saha otti ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sormijatketun sahatavaran valmistuksen vuonna 1966 ja erikoistui tuottamaan m\u00e4\u00e4r\u00e4mittaista puutavaraa, kyll\u00e4stettyj\u00e4 pylv\u00e4it\u00e4, rakennuselementtej\u00e4 sek\u00e4 liimapuupalkkeja.<\/p>\n Vuonna 1967 sahalla paloi taas. Tulipalo tuhosi voima-aseman, neliraamisen sahan rakennuksen, sek\u00e4 sahatavaraa t\u00e4ynn\u00e4 olleen kuivaamon ja teroitushuoneen koneineen.<\/p>\n Keskisuurten suurimmaksi<\/strong><\/p>\n 1960-luvulla Vierum\u00e4en Teollisuus kasvoi keskisuurten sahojen suurimmaksi Suomessa. Yksi tuotekehittelyn tuote oli rehusiilo, jota voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin tuorerehun s\u00e4ilytykseen kuin lietes\u00e4ili\u00f6n\u00e4kin. Siilojen my\u00f6t\u00e4 tuli tarve kehitt\u00e4\u00e4 puun kest\u00e4vyytt\u00e4 ja suolakyll\u00e4st\u00e4m\u00f6 aloitti toimintansa vuonna 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n Pylv\u00e4\u00e4t olivat Vierum\u00e4en Teollisuuden t\u00e4rke\u00e4 tuote. Tuotannosta yli puolet meni vientiin ja yritys oli Suomen sadan suurimman vientiyrityksen joukossa.<\/p>\n 1970-luvun alku oli talouden laskukautta. Vierum\u00e4en Teollisuuden asemaa paransi monipuolinen tuotanto, tuotteiden kehitt\u00e4minen ja jatkojalostukset uudet tavat. Vuosikymmenen aikana liikevaihto nelinkertaistui. Vienti laajeni yli 20 maahan ja varsinkin V\u00e4limeren alue tuli t\u00e4rke\u00e4ksi. Vierum\u00e4en Teollisuudesta tuli Heinolan maalaiskunnan suurin teollinen ty\u00f6nantaja.<\/p>\n Liimapuupalkkien valmistus alkoi vuonna 1976. Yhti\u00f6 kehitti my\u00f6s esij\u00e4nnitettyjen liimapuusiltojen valmistustekniikan. Vuonna 1977 tuotantoon otettiin uusi kattorakennelma, jossa yhdistettiin liimapuu sek\u00e4 ter\u00e4svaijerit ja -tangot. Kyll\u00e4stystekniikoiden kehitt\u00e4minen oli liiketoiminnan avaintekij\u00e4 ja Vierum\u00e4en Teollisuudesta tuli Euroopan suurin kyll\u00e4styslaitos.<\/p>\n Yhti\u00f6 kasvoi kolmessa vuosikymmeness\u00e4 pienest\u00e4 sahasta merkitt\u00e4v\u00e4ksi vientiyritykseksi. Kasvun syin\u00e4 olivat taitava puunhankinta, onnistuneet investoinnit, jatkojalostus, jatkuva tuotekehitys ja my\u00f6s hyv\u00e4 johtaminen. Yritys oli haluttu ty\u00f6paikka ja selvisi vaikeista vuosista pitk\u00e4j\u00e4nteisen toimintansa ansiosta. T\u00e4rke\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli ollut se, ettei yhti\u00f6 ottanut valuuttalainoja.<\/p>\n Tuotekehityst\u00e4 jatkettiin 1980-luvun lopulla perustamalla monituotetehdas valmistamaan erilaisia elementtej\u00e4, m\u00e4\u00e4r\u00e4mittaista sahatavaraa, h\u00f6yl\u00e4ttyj\u00e4 tuotteita ja liimapuuta. Uusi tehdas pystyi palvelemaan asiakkaita aiempaa joustavammin.<\/p>\n Vuonna 1983 Eino Kolli sai teollisuusneuvoksen arvonimen.<\/p>\n Luopuminen<\/strong><\/p>\n Eino Kolli alkoi valmistella yrityksest\u00e4 luopumisesta 1980-luvun lopulla, kun Kollin perheest\u00e4 ja suvusta ei l\u00f6ytynyt yritykselle jatkajaa. Vuoden 1990 alussa Vierum\u00e4en Teollisuus sai uudet omistajat, kun Keijo ja Tenho Kopra ostivat yhti\u00f6n. He olivat taustaltaan karjalaisia sahayritt\u00e4ji\u00e4 Juupajoelta. Kolli halusi myyd\u00e4 sahan yksityiselle yritt\u00e4j\u00e4lle, joka pystyy yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6yhteis\u00f6n hyv\u00e4\u00e4 henke\u00e4 ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta henkil\u00f6kunnasta ja asiakassuhteista.<\/p>\n Kolli oli toivonut vanhojen ty\u00f6ntekij\u00f6iden aseman turvaamista, mutta uudet omistajat toimivat toisin. Osaltaan muutoksiin vaikutti vuoden 1991 syksyll\u00e4 alkanut syv\u00e4 lama. Vuonna 2004 Koprat vaihtoivat yrityksen nimeksi Versowood oy:n.<\/p>\n S\u00e4\u00e4ti\u00f6<\/strong><\/p>\n Eino Kolli jatkoi ty\u00f6t\u00e4\u00e4n vuonna 1991 perustetussa arvopaperikauppaa tehneess\u00e4 Kolli Invest oy:ss\u00e4 sek\u00e4 vuonna 1992 perustetussa ja seuraavana vuonna toimintansa aloittaneessa Marjatta ja Eino Kollin S\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n S\u00e4\u00e4ti\u00f6 tukee erityisesti maa- ja mets\u00e4talouteen sek\u00e4 rakentamiseen liittyv\u00e4\u00e4 tutkimus- ja kehitysty\u00f6t\u00e4 painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinymp\u00e4rist\u00f6n kannalta my\u00f6nteinen pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen vaikutus. Se my\u00f6nt\u00e4\u00e4 apurahoja tieteelliseen ja soveltavaan tutkimukseen ja kehitysty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n S\u00e4\u00e4ti\u00f6 on sijoittanut suuren osan p\u00e4\u00e4omistaan kiinteist\u00f6ihin Lahdessa ja Heinolassa. Lis\u00e4ksi s\u00e4\u00e4ti\u00f6ll\u00e4 on 2\u00a0000 hehtaarin mets\u00e4omaisuus.<\/p>\n Vuonna 2005 Liikesivistysrahastoon perustettiin Eino Kollin erikoisrahasto. Se tukee yritt\u00e4jyytt\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 hankkeita.<\/p>\n K\u00e4kisalmi ja Karjala<\/strong><\/p>\n Karjalaisuus oli Eino Kollille t\u00e4rke\u00e4\u00e4 koko h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n kertoi mielell\u00e4\u00e4n tarinoita Karjalasta.<\/p>\n Perhe ja sisarukset olivat Eino Kollille t\u00e4rkeit\u00e4 ja h\u00e4n j\u00e4rjesti s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti juhlia syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja Itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Niihin osallistuivat kaikki sisarukset perheineen.<\/p>\n K\u00e4kisalmessa kotipaikoillaan h\u00e4n vieraili muutaman kerran rajan aukeamisen j\u00e4lkeen, ensimm\u00e4isen kerran sukuretkell\u00e4 vuonna 1991. Matkaan kuului vierailu muun muassa Kollin suvun kotitalolla. Vaikka k\u00e4ynti oli tunteikas, suruty\u00f6 kotiseudun menett\u00e4misest\u00e4 oli tehty jo aiemmin.<\/p>\n Karjalainen tausta n\u00e4kyi my\u00f6s rakkaudessa el\u00e4imiin ja luontoon. Eino Kollilla oli koiria ja kissoja. Sahan alueelle kaivetussa lammessa oli sorsia, joita Kolli k\u00e4vi ruokkimassa. Joskus alueella oli my\u00f6s lampaita, joille tehtiin siirrett\u00e4v\u00e4 aitaus. Kolli kokeili my\u00f6s korvasienten viljely\u00e4 tehdasalueella.<\/p>\n Kolli toimi vuosikymmeni\u00e4 aktiivisesti K\u00e4kisalmi-s\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4, aiemmalta nimelt\u00e4\u00e4n K\u00e4ki-s\u00e4\u00e4ti\u00f6ss\u00e4. Hallituksen j\u00e4sen h\u00e4n oli 1963 \u2013 1976, puheenjohtaja 1976 \u2013 1992 ja kunniapuheenjohtaja 1994 \u2013 2016.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Eino Kolli (14.11.1925 \u2013 17.7.2016) syntyi K\u00e4kisalmen maalaiskunnan Alapuustin kyl\u00e4ss\u00e4 Kollilan tilalla maanviljelij\u00e4perheen viidest\u00e4 lapsesta nuorimpana. Kotitila oli ollut Kollin suvulla ainakin vuodesta 1687. Einon vanhemmat Tuomas ja Kaisa Kolli olivat menneet naimisiin vuonna 1912. Einolla oli kaksi sisarta, Jenny ja Lahja sek\u00e4 kaksi velje\u00e4, Viljo ja V\u00e4in\u00f6. Tilalla asui […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4811,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[47],"tags":[],"class_list":["post-4818","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tienayttajia"],"yoast_head":"\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/kollimiehet_www.jpg?resize=750%2C422&ssl=1\")
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/kakisalmimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/einoluotto_www.png?resize=750%2C799&ssl=1\")
<\/strong><\/p>\n