Mets\u00e4t ja vedet olivat Viipurin l\u00e4\u00e4nin ja Laatokan seudun t\u00e4rkeimm\u00e4t luonnonvarat, mutta my\u00f6s mineraaleilla oli suuri merkitys.<\/p>\n
Laatokan Karjalasta, Ruskealan louhokselta kuljetettiin kive\u00e4 Pietariin merkitt\u00e4viin rakennuksiin 1700-luvun puoliv\u00e4list\u00e4. Ruskealan marmoria on ainakin Iisakin kirkossa, Talvipalatsissa ja Eremitaasissa. Helsingiss\u00e4 kive\u00e4 on k\u00e4ytetty Yleisradion entisess\u00e4 toimitalossa Kasarmintorin laidalla ja S\u00e4\u00e4st\u00f6pankin rakennuksessa. Ruskealan lis\u00e4ksi Laatokan rantamaila oli muitakin mineraaleja. Antreassa louhittiin graniittia. Kuparia ja tinaa louhittiin Pitk\u00e4rannasta Laatokan rannan l\u00e4heisyydest\u00e4. Vett\u00e4 pitkin painavia mineraaleja oli helppo kuljettaa.<\/p>\n
Ruskealan marmori oli tunnettua my\u00f6s ulkomailla. Sit\u00e4 l\u00e4hetettiin Pariisin maailmann\u00e4yttelyyn vuonna 1867.<\/p>\n
Marmorin louhinta alkoi vuonna 1764. Vuonna 1792 todettiin kiven olevan \u201dwalkeaa, harwasyist\u00e4 talkkikiwe\u00e4, paikottain punertawalle w\u00e4lkkyw\u00e4\u00e4 sek\u00e4 musta juowaista ja pilkkuista\u201d. Louhinta loppui 1980-luvun alussa. Nykyisin kaivos on suosittu matkailukohde.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 sanomalehtien artikkeleja Ruskealan marmorista 1800-luvun lopulta.<\/p>\n
Suomenlehti 3.2.1874<\/strong><\/p>\n W:na 1761 laskettiin ensim\u00e4inen perustus Iisakin kirkolle, joka monien waiheiden per\u00e4st\u00e4 walmistui 1801, mutta h\u00e4wisi, ja aljettiin uudelleen rakentaa w:na 1819, wihittiin 1859, waikka se wasta w:na 1864 oikein walmistui; se on ulkoap\u00e4in wuorattu Ruskealan marmorilla ja siihen k\u00e4ytetty kraniitikiwikin on Suomesta.<\/p>\n Tapio<\/strong> 21.3.1874 <\/strong><\/p>\n Wanhoja muistelmia Sawo-Karjalasta.<\/p>\n W:na 1792 l\u00e4hetti Ruotsin hallitus taitavan ja kokeneen miehen, herra Rinman\u2019in \u201dRuotsin waltakunnan kaukaisimpiin maakuntiin\u201d, Sawoon ja Karjalaan, ottamaan selw\u00e4n siell\u00e4 olewista asioista\u2026. Keski-Suomi 17.10.1874<\/strong><\/p>\n Ruskealan marmori-louhos.<\/p>\n Koska Iisakin kirkkoa Pietarissa aiotaan korjauttaa ja sit\u00e4 warten tarwitaan uutta marmori-kiwe\u00e4 Ruskealasta, mist\u00e4 sit\u00e4 ennenkin on mainitun kirkon rakentamiseen otettu, kuuluu Wen\u00e4j\u00e4n sis\u00e4asiain-ministerist\u00f6 pyyt\u00e4neen Suomen senatilta ett\u00e4 sanottu marmori-louhos, joka on Suomen waltion hallussa, joko annettaisiin arennille 12 wuodeksi taikka ikip\u00e4iwiksi luowutettaisiin Wen\u00e4j\u00e4lle. Asia on paraikaa keskusteltawana senaatissa. (U. S.)<\/p>\n Suomalainen Wirallinen Lehti 30.10.1877<\/strong><\/p>\n Ilmarinen 6.4.1886<\/strong><\/p>\n Ruskealan kunta on anonut marmori murrosty\u00f6n uudestaan aloittamista h\u00e4t\u00e4aputy\u00f6n\u00e4, waan l\u00e4\u00e4ninhallitus on hylj\u00e4nnyt anomuksen asianomaisen sik\u00e4l\u00e4isen ruununwoudin esitt\u00e4mien syitten perustuksella.<\/p>\n Suomalainen Wirallinen Lehti 12.1.1891<\/strong><\/p>\n Suomen marmorista (Laatokan pohjoispuolella olewasta Ruskealan pit\u00e4j\u00e4st\u00e4) on, kuten tietty, Pietarin Iisakin- ynn\u00e4 useat muutkin mainitun p\u00e4\u00e4kaupungin komeat rakennukset tehty. Iisakinkirkko on kuitenkin jo kymmeni\u00e4 wuosia ollut kesken-er\u00e4isen\u00e4 puheena olewan rakennusaineen puutteesta. Jo seitsenkymmen-luwun alkupuolella kyseltiin senaatilta, eik\u00f6 marmoria rakennuksen walmiiksi saattamista warten woisi saada Suomesta, ja wen\u00e4l\u00e4iset wiranomaiset tekiw\u00e4tkin, sittenkuin wastaus oli annettu, hankintasopimuksen parin urakoitsijan kanssa, joista toinen ei edes ryhtynytk\u00e4\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n t\u00f6ihin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa, ja toinen, jonkun aikaa louhittuaan ja sahattuaan marmoria Ruskealassa, selitti, ettei t\u00e4m\u00e4 marmori kelpaakaan siihen tarkoitukseen. Iisakinkirkon walmistusty\u00f6h\u00f6n k\u00e4ytettiin sitte italialaista marmoria, mutta t\u00e4m\u00e4n uuden rakennusaineen karwa erosi siihen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ennen k\u00e4ytetyst\u00e4 tummemmasta Suomen marmorista, ett\u00e4 tuon maanmainion katedralikirkon koko ulkomuoto oli sen kautta waarassa rumistua. Ty\u00f6 keskeytettiinkin sen t\u00e4hden, mutta nyt taas on Iisakinkirkon walmiiksi rakentaminen tullut p\u00e4iw\u00e4n kysymykseksi. Wen\u00e4j\u00e4n sis\u00e4-asiain ministeri on sen t\u00e4hden Suomen senaatilta kysynyt, eik\u00e4 Ruskealasta tahi jostakin muualta Suomesta woisi saada samann\u00e4k\u00f6ist\u00e4 marmoria, josta Iisakinkirkko on rakennettu, ja eik\u00f6 yksi tahi toinen laitos, ilmoittamaansa hintaa wastaan, woisi pit\u00e4\u00e4 huolta semmoisen marmorin hankkimisesta puheena olewaan tarkoitukseen. T\u00e4m\u00e4n johdosta on, tiet\u00e4\u00e4 Finl., senaatti k\u00e4skenyt teollisuushallitusta l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n wuori-intendentin C. P. Solitanderin Ruskealaan tutkimaan, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin siell\u00e4 on marmoria saatawana, sek\u00e4 ottamaan ja hiotuttamaan muutamia marmorij\u00e4rk\u00e4leit\u00e4 n\u00e4ytteeksi, jonka j\u00e4lkeen teollisuushallituksen tulee wiipym\u00e4tt\u00e4 antaa lausunto asiassa.<\/p>\n Karjalatar 26.7.1892<\/strong><\/p>\n Marmoritutkimus.<\/p>\n Wuori-insin\u00f6\u00f6ri teollisuushallituksessa A. F. Tigerstedt l\u00e4ksi t. k. 20 p:n\u00e4, kertoo U. S. Ruskealaan tutkimaan sik\u00e4l\u00e4isi\u00e4 marmoriwuoria. H\u00e4nen tutkimuksensa tarkoituksena on saada selwille, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin marmorikerrokset owat ehji\u00e4 ja aineeltaan muuten sellaisia, etteiw\u00e4t ne ilman waikutuksesta murene. T\u00e4m\u00e4 tutkimus tulee tapahtumaan meill\u00e4 ennen siin\u00e4 koettelemattomalla tawalla.<\/p>\n Niinkuin tiedet\u00e4\u00e4n, owat wuoremme ylimalkaan pinnalta halkeamia ja rakoja t\u00e4ynn\u00e4. N\u00e4m\u00e4 rikkin\u00e4isyydet, joita useastikin on niin tihe\u00e4ss\u00e4, ettei wuoristamme ole helppo pinnalta saada isompia eheit\u00e4 lohkareita, jommoisia kalliimmissa rakennust\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 muistopatsaiden jaluskiwi\u00e4 y. m. sellaista walmistettaissa tarwitaan, owat j\u00e4\u00e4tyneen weden waikutuksesta wuosien kuluessa wuoriimme syntyneet. Usein eiw\u00e4t mainitut halkeamat kuitenkaan ylety warsin syw\u00e4lle, waan tapaa alempana ehj\u00e4\u00e4 kiwe\u00e4. My\u00f6skin Ruskealan marmoriwuoret owat p\u00e4\u00e4lt\u00e4 n\u00e4hden hyw\u00e4sti rikkin\u00e4isi\u00e4, jopa niinkin, ett\u00e4 marmorin ottaminen, joka siell\u00e4 joku wuosikymmenen takaperin oli jo hyw\u00e4ll\u00e4 alulla Wen\u00e4j\u00e4lle wienti\u00e4 warten, sittemmin lakkasi niin tykk\u00f6n\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n ainoastaan poltetaan joku m\u00e4\u00e4r\u00e4 kalkkia entisille louhospaikoille kasaantuneista marmoriliuskoista. Marmori n\u00e4et on lajiltaan kalkkikiwe\u00e4, mutta paljon hienorakeisempaa, lujempaa ja rakennusty\u00f6h\u00f6n kelpaawampaa, kuin mainittu kiwi.<\/p>\n Tiedon hankkiminen siit\u00e4, onko wuori sywemm\u00e4lt\u00e4 ehyemp\u00e4\u00e4, kuin pinnalta, on t\u00e4h\u00e4n asti tapahtunut porausta ja ruutia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Sywemm\u00e4lle tunkeminen t\u00e4ll\u00e4 tawoin on kuitenkin sek\u00e4 aikaa kuluttawaa ett\u00e4 suuria kustannuksia kysyw\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Nyt on aijottu hankkia t\u00e4m\u00e4 tieto toisella keinolla. Wuorikaiwoksissa, joista s\u00e4rjet\u00e4\u00e4n malmeja, sattuu joskus niin, ett\u00e4 malmi loppuu ihan tykk\u00e4n\u00e4\u00e4n; joka taholla on wain kelpaamaton wuori wastassa. N\u00e4in k\u00e4wi Orij\u00e4rwen kuparikaiwoksessa, jonka ty\u00f6 sen t\u00e4hden t\u00e4ytyi wuosikymmeniksi lakkauttaa, ja yht\u00e4 onnettomasti yritti k\u00e4ym\u00e4\u00e4n my\u00f6skin Pitk\u00e4nrannan kuparikaiwoksessa. Mutta kumminkin kaiwoksen tulewaisuuden pelasti timanttipora. T\u00e4m\u00e4 ase on koneella kierrett\u00e4w\u00e4 pora, jolla woi hieroa wuoreen jopa satoja metri\u00e4 pitki\u00e4 l\u00e4pi\u00e4. Poran k\u00e4rkeen istutetaan kiinni timantteja, jotka paremmin kuin ter\u00e4s kest\u00e4w\u00e4t kiwen kulutusta ja sit\u00e4 hangatessaan nopeasti sy\u00f6w\u00e4t kiwen j\u00e4ljen. Timanttipora on keskelt\u00e4 onsi, jotenka sen sis\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4pi wuoresta syd\u00e4npuikko, mink\u00e4 pora nostaa mukanaan n\u00e4kys\u00e4lle. T\u00e4st\u00e4 syd\u00e4npuikosta sitten n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 ja mink\u00e4laista ainetta ne wuorikerrokset owat, joiden l\u00e4pi pora on tunkenut. Nyt toiwotaan ett\u00e4 timanttiporan syd\u00e4npuikosta Ruskealassa woidaan n\u00e4hd\u00e4, onko ja kuinka syw\u00e4ll\u00e4 sik\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 wuorissa ehytt\u00e4 ja muuten kelwollista marmoria olemassa.<\/p>\n Ajatus Ruskealan marmoriwuorien perinpohjaisesta tutkimisesta syntyi Pietarista toissa syksyn\u00e4 wirkatiet\u00e4 t\u00e4nne tulleesta kysymyksest\u00e4, olisiko Isakin kirkon korjausta warten tarwittawaa marmoria Suomesta saatawana. T\u00e4m\u00e4n tarpeen lis\u00e4k\u00e4 arweltiin Wen\u00e4j\u00e4n\u00e4 olewan muitakin marmorin tarpeita. Kun tekeill\u00e4 olewa Karjalan rautatie tulee k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4helt\u00e4 Ruskealan louhospaikkoja, tulisiwat sik\u00e4l\u00e4iset marmoriwuoret, jos niist\u00e4 wain saadaan isompia, eheit\u00e4 kappaleita, saamaan edullisen kulkutien kaukaisemmillekin menekkipaikoille<\/p>\n Kotkan Sanomat 10.7.1894<\/strong><\/p>\n \u2014 Tarkastusmatkalla Ruskealan marmorilouhoksiin yhtyi senaattori Ignatiuksen ja esittelij\u00e4sihteeri Fellmanin mukaan wuorihallituksen intendentti Solitander. Matkalla koetettanee m. m. ottaa selw\u00e4\u00e4 siit\u00e4, kannattaisiko jonkinmoisen kiskotien rakentaminen marmorin kuljettamiseksi Ruskealasta. \u2014 Wiip.<\/p>\n Kotkan Sanomat 10.7.1894<\/strong><\/p>\n Ruskealan marmorilouhos.<\/p>\n Teollisuushallitus on senaattiin ilmoittanut, ett\u00e4 marmorin lohkomista Ruskealan marmorilouhoksessa, joka pitk\u00e4n, kalliin kuletuksen takia kolmen penikulman p\u00e4\u00e4h\u00e4n Laatokan rannalle oli t\u00e4ytynyt lopettaa, koska Euroopan muista osista hywien kulkuneuwojen t\u00e4hden woidaan saada marmoria paljoa halwemmalla hinnalla, nyt j\u00e4lleen kun Karjalan rautatie on walmistumaisillaan woitaisiin edullisesti jatkaa ja saattaisi siit\u00e4 ehk\u00e4 tulla pysyw\u00e4inen teollisuus, jonka wuoksi teollisuushallitus on ehdottanut ett\u00e4 waltio, marmoriwuorten omistajana, antaisi niin pian kuin mahdollista toimittaa tutkimuksen ja tehd\u00e4 kustannusarwion haararadasta wuorelle sek\u00e4 ett\u00e4 waltio omalla kustannuksellaan rakentaisi mainitun haararadan siin\u00e4 tapauksessa ett\u00e4 yksityinen henkil\u00f6 eli yhti\u00f6 tarjoaisi takauksen siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tulisi jatkumaan suuremmassa m\u00e4\u00e4rin T\u00e4m\u00e4n johdosta on senaatti k\u00e4skenyt tie- ja wesirakennusten ylihallituksen tutkimaan haararadan rakentamista Karjalan radalta marmorilouhoksen l\u00e4heisyyteen sek\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n yksinkertaisen haararadan kustannusehdotuksen. \u2014 P:ti.<\/p>\n Laatokka 4.10.1893<\/strong><\/p>\n \u2014 Ruskealan marmorista rakennetaan parhaillaan portaita Sortawalan asemalle. Marmorista rakennetaan niin ik\u00e4\u00e4n portaat Matkasel\u00e4n asemalla, jossa koko p\u00e4\u00e4rakennuksen sokkelikin on marmorista tehty.<\/p>\n Laatokka 11.7.1894<\/strong><\/p>\n \u2014 Haararata Ruskealan marmorilouhokselle. Senaatille on teollisuushallitus esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 marmorin louhimista Ruskealan marmorilouhoksessa, jota siksi, ett\u00e4 marmorin kuljetusta maitse Laatokan rannalle, enemm\u00e4n kuin kolmen peninkulman matkan, ei ole woitu harjoittaa, koska marmoria muista osista Euroopaa parannettujen kulkulaitosten kautta saadaan paljoa huokeammalla, nyt kun Karjalan rata on walmistumaisillaan n\u00e4ht\u00e4w\u00e4sti woitaisiin paremmalla menestyksell\u00e4 j\u00e4lleen ruweta harjoittamaan ja woisi siit\u00e4 muodostua tuottawa teollisuus, jonka wuoksi teollisuushallitus on ehdottanut, ett\u00e4 waltio, marmorilouhoksen omistajana, niin pian kuin mahdollista ja koska t\u00f6it\u00e4 mainitulla radalla wiel\u00e4 jatketaan, antaisi tutkia ja tehd\u00e4 kulunkiarwion haararadalle rautatiest\u00e4 wuorelle saakka ja ett\u00e4 waltio omalla kustannuksellaan rakennuttaisi mainitun haararadan siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 yksityinen henkil\u00f6 tai yhti\u00f6 takaisi, ett\u00e4 louhimista ruwettaisiin yht\u00e4mittaisesti ja suuremmassa m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 harjoittamaan. T\u00e4m\u00e4n johdosta on senaatti k\u00e4skenyt tie -ja wesirakennusten ylihallitusta antamaan suunnata ja tutkia haararataa Karjalan radalta marmorilouhoksen l\u00e4himp\u00e4\u00e4n l\u00e4heisyyteen sek\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n kulunkiarwion yksinkertaisen ty\u00f6radan rakentamisesta.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mets\u00e4t ja vedet olivat Viipurin l\u00e4\u00e4nin ja Laatokan seudun t\u00e4rkeimm\u00e4t luonnonvarat, mutta my\u00f6s mineraaleilla oli suuri merkitys. Laatokan Karjalasta, Ruskealan louhokselta kuljetettiin kive\u00e4 Pietariin merkitt\u00e4viin rakennuksiin 1700-luvun puoliv\u00e4list\u00e4. Ruskealan marmoria on ainakin Iisakin kirkossa, Talvipalatsissa ja Eremitaasissa. Helsingiss\u00e4 kive\u00e4 on k\u00e4ytetty Yleisradion entisess\u00e4 toimitalossa Kasarmintorin laidalla ja S\u00e4\u00e4st\u00f6pankin rakennuksessa. Ruskealan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":6549,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[58],"tags":[],"class_list":["post-6548","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-laatokka"],"yoast_head":"\n
\n<\/strong>Wiel\u00e4 mainitsee h\u00e4n (Rinman) marmorista, jota tuodaan Ruskealasta Wen\u00e4j\u00e4n Karjalassa, ett\u00e4 se on walkeaa, harwasyist\u00e4 talkkikiwe\u00e4, paikottain punertawalle w\u00e4lkkyw\u00e4\u00e4 sek\u00e4 musta juowaista ja pilkkuista. Rinmannin k\u00e4ydess\u00e4 marmorimurroksella siell\u00e4 lohkottiin parast’aikaa kiwi\u00e4, 4\u20145 kyyn\u00e4r\u00e4n pituisiksi ja 2\u20143 kyyn\u00e4r\u00e4n leweiksi uutta kirkkoa warten Pietarissa. Kiwet wedettiin hewosilla lastauspaikalle, kolme peninkulmaa murroksesta, Laatokan rannalle sek\u00e4 sielt\u00e4 mert\u00e4 my\u00f6ten Pietariin.<\/p>\n\n