Laatokan luoteisen ja pohjoisen osan tyypillist\u00e4 teollisuutta olivat sahat. Alue tarjosi niille hyv\u00e4t edellytykset. Tukkipuuta riitti metsiss\u00e4, sulan veden aikana sahatavaraa oli helppo kuljettaa Laatokkaa pitkin ja alueen monet joet koskineen tarjosivat voimaa. Lis\u00e4ksi Pietarin rakentaminen 1700-luvun alusta l\u00e4htien takasi kysynn\u00e4n.<\/p>\n
Laatokan pohjoisen osan ensimm\u00e4inen saha perustettiin ilmeisesti vuonna 1586, kun K\u00e4kisalmen linnoituksen saha valmistui linnan uudistuksen tarpeisiin. Sahat laitteet purettiin ja siirrettiin Olavinlinnan Sulkavalan sahalle, kun K\u00e4kisalmi siirtyi T\u00e4yssin\u00e4n rauhassa ven\u00e4l\u00e4isille vuonna 1597.<\/p>\n
Kun Pietarin rakentaminen alkoi vuonna 1703, sahatavaran tarve kasvoi. Sahoja rakennettiin varsinkin 1700-luvun j\u00e4lkipuoliskolla. Rakentajat olivat usein pietarilaisia ja viipurilaisia kauppiaita.<\/p>\n
1700- ja 1800-luvulla Laatokan Karjala kuului suurimmaksi osaksi ven\u00e4l\u00e4isten aatelisten lahjoitusmaihin. Varsinkin kreivi Aleksei Orlov-Tsemenskyll\u00e4 oli suuret maaomaisuudet. Kreivin kuoleman kuoleman j\u00e4lkeen vuonna 1807 omaisuuden peri kreivit\u00e4r Anna Orlov-Tsemensky (1785 \u2013 1848). Vuonna 1820 h\u00e4nell\u00e4 oli useita sahoja: Salmin Tulemajoessa sahoja oli kaksi ja Uuksujoen varressa kolme. Sortavalan pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 oli Helyl\u00e4n ja Tuokslahden sahat. L\u00e4skel\u00e4ss\u00e4 toimivat Petrakosken ja Pitk\u00e4kosken sahat sek\u00e4 Impilahdella my\u00f6s kaksi sahaa, samoin Sysky\u00e4ll\u00e4. Sahat oli rakennettu p\u00e4\u00e4asiassa 1700-luvun j\u00e4lkipuoliskolla.<\/p>\n
Orlov-Tsemensky myi kaikki sahansa vuonna 1825 pietarilaisille kauppiaille. 1800-luvun puoliv\u00e4lin tienoilla monet sahat lopetettiin kannattamattomina.<\/p>\n
H\u00f6yryst\u00e4 voimaa sahoille<\/strong><\/p>\n H\u00f6yrysahojen aika alkoi 1870-luvulla ja vesisahat lopettivat toimintansa v\u00e4hitellen. Laatokan alueelle h\u00f6yrysahoja rakennettiin voimakkaasti vasta Suomen itsen\u00e4istytty\u00e4. Samaan aikaan my\u00f6s syrj\u00e4iset alueet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t hyvin liikenneyhteyksien piiriin.<\/p>\n K\u00e4kisalmen alueelle perustettiin itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen useita h\u00f6yrysahoja: Suotniemen saha, K\u00e4kisalmen Saha Oy, Laatokan Saha Oy ja R\u00e4is\u00e4l\u00e4n saha, Belaieffin saha.<\/p>\n Lahdenpohjassa Annalan saha valmistui vuonna 1919 ja Laatokan Puu Oy:n saha vuonna 1932.<\/p>\n Sortavalan alueen suurimmat sahat omistivat Puuliike Supinen Oy, Suomalainen Puuliike Oy, Helyl\u00e4 Oy sek\u00e4 Oy L\u00e4skel\u00e4 Ab.<\/p>\n J\u00e4rvien pohjasta malmia<\/strong><\/p>\n Suoj\u00e4rven alueella toimi Anna Orlov-Tsemenskyn perustama rautatuukki ja masuni vuodesta 1809. J\u00e4rvist\u00e4 nostettua eritt\u00e4in hyv\u00e4laatuista rautamalmia hy\u00f6dytt\u00e4nyt ruukki ty\u00f6llisti tuhansia ihmisi\u00e4 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Toiminta loppui vuonna 1905.<\/p>\n Suoj\u00e4rven rautatie valmistui 1922, mink\u00e4 j\u00e4lkeen kunta teollistui hyvin nopeasti. Sinne perustettiin useita sahoja ja puutavaraliikkeit\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6s muun muassa suksitehdas. Vuonna 1910 maatalous oli antanut elannon 99,6 prosentille asukkaista, mutta vuonna 1939 teollisuusv\u00e4est\u00f6n osuus oli jo 47,3 prosenttia.<\/p>\n Suoj\u00e4rvi tunnettiin Suomen Klondykena. Vuonna 1927 sahoilla oli t\u00f6iss\u00e4 1 500 ja mets\u00e4t\u00f6iss\u00e4 2\u00a0000 miest\u00e4. Suomen aikana perustettu kartonkitehdas toimii edelleen.<\/p>\n Suoj\u00e4rven suurin sahayhti\u00f6 oli Aunuksen Puuliike Oy. Suoj\u00e4rvell\u00e4 toimi my\u00f6s Carelia Timber Co. Ltd sek\u00e4 Lietteen saha. Aunuksen Puuliikkeen omistuksessa olivat my\u00f6s Litsman ja Lapinj\u00e4rven sahat. Enso-Gutzeit Oy osti yhti\u00f6n vuonna 1937.<\/p>\n Suoj\u00e4rven toinen suuri sahayritys oli The Wiborg Wood Co, joka rakensi sahan vuonna 1923. Vuonna 1927 k\u00e4ynnistyi Veljekset Kause & Co:n Torasjoen saha ja vuonna 1935 Piitsjoen saha. Suoj\u00e4rvell\u00e4 oli lis\u00e4ksi useita pieni\u00e4 sahoja.<\/p>\n Suistamolla useita sahoja<\/strong><\/p>\n Suistamon alueen sahaustoiminta alkoi vuonna 1920, kun G\u00f6sta Serlachiuksen Syskyj\u00e4rven Hovi Oy rakensi sahan. Se toimi vain nelj\u00e4 vuotta. Loimolan sahan rakensi haminalaisten liikemiesten omistaja Karjala Puu Oy vuonna 1921. Yhti\u00f6 lakkautettiin vuonna 1930. Suistamolla toimi Rautatiehallituksen oistama Roikonkoksen saha vuosina 1927 \u2013 1939.<\/p>\n Impilahden alueen sahaustoiminnan aloitti norjalaisten sahayritt\u00e4jien Diesen Wood Ab, jolla oli Salmissa Kotkaniemen saha. Yhti\u00f6ll\u00e4 oli jonkin aikaa my\u00f6s kaivos ja metalliteollisuuslaitos Pitk\u00e4rannassa. Uusi saha valmistui vuonna 1920 ja sellutehdas vuotta my\u00f6hemmin. Saha oli yksi Suomen suurimpia. Vuonna 1926 valmistui klooritehdas.<\/p>\n Salmin alueella alkoi sahaustoiminta Hosainoffin veljesten Miinalan sahalla. Rajan sulkeuduttua puutavara kuljetettiin K\u00e4kisalmeen. Yhti\u00f6ll\u00e4 oli konttori K\u00e4kisalmessa ja Viipurissa, mutta p\u00e4\u00e4toimipaikka oli Salmin kunta. Yhti\u00f6ll\u00e4 oli my\u00f6s laivatelakka, korjauspaja ja laivastoasema. Oy Hosainoff oli Salmin suurin teollinen yritt\u00e4j\u00e4, joka ajautui suoritustilaan vuonna 1929.<\/p>\n Ulkomaan kauppaa vaikeutti se, ett\u00e4 l\u00e4pikulkuoikeudesta Nevaa pitkiin kiisteltiin pitk\u00e4\u00e4n. Kun rautatie valmistui K\u00e4kisalmelle ja Suoj\u00e4rvelle, Viipurin Uuraan satamaan vietiin rautateitse my\u00f6s Laatokan rantojen sahatavaraa.<\/p>\n Sahojen kannattavuus oli itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen useita vuosia mainio ja sahateollisuuden suurin tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4 valmistui vuonna 1927. Vuodet 1928-1931 olivat vaikeita ja useita sahoja jouduttiin lopettamaan. Sen j\u00e4lkeen kannattavuus parani vuoteen 1937 asti. Ennen talvisotaa oli kaksi vaikeaa vuotta. Talvisodan ja jatkosodan j\u00e4lkeen sahat ja muut teollisuuslaitokset siirtyiv\u00e4t ven\u00e4l\u00e4isten haltuun.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Laatokan luoteisen ja pohjoisen osan tyypillist\u00e4 teollisuutta olivat sahat. Alue tarjosi niille hyv\u00e4t edellytykset. Tukkipuuta riitti metsiss\u00e4, sulan veden aikana sahatavaraa oli helppo kuljettaa Laatokkaa pitkin ja alueen monet joet koskineen tarjosivat voimaa. Lis\u00e4ksi Pietarin rakentaminen 1700-luvun alusta l\u00e4htien takasi kysynn\u00e4n. Laatokan pohjoisen osan ensimm\u00e4inen saha perustettiin ilmeisesti vuonna 1586, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":6553,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[58],"tags":[],"class_list":["post-6551","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-laatokka"],"yoast_head":"\n