Karjalan rataverkko oli ennen sotia Suomen tihein. Autonomian aikana rakennetut p\u00e4\u00e4radat kulkivat Riihim\u00e4en ja Pietarin v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 Viipurin ja Joensuun v\u00e4lill\u00e4. Karjalassa oli paljon my\u00f6s pistoraiteita ja haararatoja.<\/p>\n
Ratojen rakentamiselle oli lukuisia syit\u00e4, jotka liittyiv\u00e4t muun muassa talouteen, matkailuun ja maanpuolustukseen.<\/p>\n
Riihim\u00e4en ja Pietarin v\u00e4linen rata avattiin vuonna 1870. Sen pituus oli 371 kilometri\u00e4. Rataa oli rakentamassa yli 10\u00a0000 ihmist\u00e4. Suurina n\u00e4lk\u00e4vuosina rakennetun radan tekij\u00f6ist\u00e4 saattoi menehty\u00e4 vuodessa jopa 20 prosenttia.<\/p>\n
Noin 340 kilometrin mittainen Karjalan rata Viipurista Antrean ja Sortavalan kautta Joensuuhun avattiin 1894. Viipurin ja Antrean v\u00e4li oli avattu 1892 sek\u00e4 Antrean ja Sortavalan v\u00e4li vuotta my\u00f6hemmin. Suunnitteluvaiheessa ratalinjalle oli useita vaihtoehtoja \u2013 yksi niist\u00e4 olisi kulkenut K\u00e4kisalmen kautta. Vuonna 1892 valmistui haararata Antreasta Imatralle.<\/p>\n
Karjalan rataa jatkettiin Joensuusta Lieksaan vuonna 1910 ja Nurmekseen seuraavana vuonna. Vuokatin ja Nurmeksen v\u00e4linen rata valmistui 1929. Savon rata oli rakennettu Kajaanista Kontiom\u00e4en risteysasemalle vuonna 1924.<\/p>\n
K\u00e4kisalmi sai oman rautatieyhteyden vasta vuonna 1917, mik\u00e4 hidasti kaupungin kehityst\u00e4. K\u00e4kisalmen rautatieliikenne kulki ennen sit\u00e4 Hiitolan kautta, Hiitola oli Viipuri-Joensuun radan varrella.<\/p>\n
Rataverkkoa laajennettiin my\u00f6s Laatokan pohjoispuolella Raja-Karjalassa, mutta kehitys oli hidasta. Rata Pitk\u00e4rannasta Salmin Uuksuun valmistui vasta vuonna 1934. Sit\u00e4 olivat vaatineet kuntien lis\u00e4ksi varsinkin mets\u00e4- ja kaivosteollisuus.<\/p>\n
Karjalan radan t\u00e4rkein risteysasema oli Kurkijoen pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 sijainnut Elisenvaara. Sielt\u00e4 l\u00e4hti rata Viipuriin, Joensuuhun, Savonlinnaan ja Lappeenrantaan. Kolmen suunnan risteysasemia olivat Antrea, Hiitola, Tyrisev\u00e4, Matkaselk\u00e4 ja J\u00e4nisj\u00e4rvi.<\/p>\n
Sortavalan voimakas kasvu oli alkanut 1890-luvun tienoilla radan ja seminaarin my\u00f6t\u00e4. Sortavalasta on ratakilometrej\u00e4 Helsinkiin 460, Pietariin 264 ja Joensuuhun 133.<\/p>\n
Alkuun Viipurin ja Sortavalan v\u00e4li\u00e4 kulki vuorokaudessa kaksi junavuoroa molempiin suuntiin. Matka-aika oli noin seitsem\u00e4n tuntia. Joensuuhun matka kesti viitisen tuntia.<\/p>\n
Karjalan radan valmistuminen muutti Sortavalaa ja Laatokan Karjalaa perin pohjin. Alueen kasvu jatkui voimakkaana, talous kasvoi ja teollistuminen alkoi vahvana. Rata tarjosi niin viennille kuin tuonnillekin uusia mahdollisuuksia, kun nopeat junat korvasivat hidasta vesiliikennett\u00e4. Yksi seuraus radan valmistumisesta oli lukuisten meijereiden perustaminen ja voin viennin lis\u00e4\u00e4ntyminen. Se muutti my\u00f6s Karjalan maataloutta. Rataa pitkin kulki my\u00f6s kulttuurivaikutteita varsinkin Sortavalan seudulle, ja rata sitoi Laatokan Karjalan tiiviisti muuhun Suomeen.<\/p>\n
Laatokan Karjalassa huomattiin hyvin juna- ja laivayhteyksien merkitys matkailulle. Jo 1800-luvun lopulla Sortavalassa vieraili paljon ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 matkalla Valamoon. Suomesta matkailijoita houkuttelivat Valamon lis\u00e4ksi Vakkosalmen puisto ja Kuhavuori sek\u00e4 Laatokan saaristo. Sortavala oli pitk\u00e4\u00e4n my\u00f6s portti Kalevalan laulumaille.<\/p>\n
Itsen\u00e4istymisen my\u00f6t\u00e4 matkailun merkitys vain kasvoi, ja kaupunkiin perustettiin niin hotelleja kuin ravintoloitakin.<\/p>\n
Karjalan ratojen k\u00e4ytt\u00f6 p\u00e4\u00e4ttyi 22.9.1944, kun Sortavalan asemalta l\u00e4hti Suomen viimeinen evakkojuna.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Karjalan rataverkko oli ennen sotia Suomen tihein. Autonomian aikana rakennetut p\u00e4\u00e4radat kulkivat Riihim\u00e4en ja Pietarin v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 Viipurin ja Joensuun v\u00e4lill\u00e4. Karjalassa oli paljon my\u00f6s pistoraiteita ja haararatoja. Ratojen rakentamiselle oli lukuisia syit\u00e4, jotka liittyiv\u00e4t muun muassa talouteen, matkailuun ja maanpuolustukseen. Riihim\u00e4en ja Pietarin v\u00e4linen rata avattiin vuonna 1870. Sen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":6556,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[58],"tags":[],"class_list":["post-6554","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-laatokka"],"yoast_head":"\n