Laatokan valtava vesist\u00f6alue ja sen mahdollistamat yhteydet kaukaisille seuduille olivat keskeisi\u00e4 edellytyksi\u00e4 Karjalan muinaisen kulttuurin kehittymiselle ja vaurauden kasautumiselle.
\nLaatokkaan tai Laatokasta laskee jokia, joita pitkin on kuljettu kaakkoon Volgan latvoille, etel\u00e4\u00e4n aina Konstantinopoliin, pohjoiseen Vienanmerelle, luoteeseen It\u00e4- ja Pohjois-Suomeen ja sielt\u00e4 eteenp\u00e4in sek\u00e4 l\u00e4nteen Suomenlahden ja It\u00e4meren rannoille.
\nMatkanteko Laatokalta joelle ja joen latvoilta toiseen vesist\u00f6\u00f6n kuuluvalle joelle ei ole ollut aivan yksinkertaista. Jos j\u00e4rvell\u00e4 onkin voitu purjehtia suurella aluksella, joen madaltuessa tai viimeist\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen kosken kohdalla on jouduttu vaihtamaan vedett\u00e4v\u00e4\u00e4n lotjaan tai veneeseen, jonka on jaksanut vet\u00e4\u00e4 koskien ohitse. Vesist\u00f6st\u00e4 toiseen on siirrytty vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 veneit\u00e4 yli kannasten tai siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lasti ja jatkamalla toisilla aluksilla.
\nKarjalankannaksen etel\u00e4puolella oli my\u00f6h\u00e4isell\u00e4 rautakaudella eli vuosina 800\u20131300 jaa. slaavien, inkeroislaisten ja lappalaisten asuttamia alueita, l\u00e4nsi- ja luoteispuolella suomalaisten, it\u00e4- ja kaakkoispuolella muinaisveps\u00e4l\u00e4isten ja tsuudien sek\u00e4 meren takana vatjalaisten, virolaisten, balttien ja skandinaavien asuttamia alueita. Laatokan pohjoispuoli oli laajalti lappalaisten asuttama.
\nArkeologi Aleksandr Saksan mukaan varhaishistoriallinen aineisto tukee k\u00e4sityst\u00e4 karjalaisista kauppakansana, jonka edustajat tekiv\u00e4t jo muinoin pitki\u00e4 kauppamatkoja. Kauppa ja tiiviit suhteet vaikuttivat Saksan mukaan ratkaisevalla tavalla karjalaisen kulttuurin syntyyn ja nousuun. Varsinaisen sys\u00e4yksen Karjan nousulle antoi viikinkien id\u00e4nkaupan kehittyminen 700-luvulta alkaen. Silloin syntyi viikinkien Suuri id\u00e4ntie, joka viikingit itse kutsuivat nimell\u00e4 Austervegr.<\/p>\n
Suuren id\u00e4ntien synnyn taustalla olivat poliittiset muutokset Bagdadin kalifaatissa eli Irakin
\nja Iranin alueen k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 valtakunnassa: Abbasidit syrj\u00e4yttiv\u00e4t Umayyadit kalifaatin
\njohdosta vuonna 750, jonka vuoksi kauppiasaristokratia p\u00e4\u00e4si voitolle ja suljettuna ollut
\nKaukasian ja Kaspian kauppatie avautui. Mustanmeren ja Kaspianmeren v\u00e4list\u00e4 aluetta
\nhallinneet kasaarit ryhtyiv\u00e4t ostamaan turkiksia pohjoisen mets\u00e4alueelta ja
\nmaksuv\u00e4lineen\u00e4 he k\u00e4yttiv\u00e4t hopearahoja, jotka kulkeutuivat kauas pohjoiseen.<\/p>\n
Samoihin aikoihin toisaalla eli It\u00e4merell\u00e4 skandinaavit eli viikingit ulottivat purjehdusmatkojaan yh\u00e4 idemm\u00e4ksi, Suomenlahden perukoille asti. Karjalan arkeologisessa aineistossa tuon ajan l\u00e4ntinen esineist\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyy nopeasti.<\/p>\n
Suuren id\u00e4ntien keskeinen reitti kulki Suomenlahdelta Nevan kautta Laatokalle ja sen etel\u00e4rannalta Olhavanjokea yl\u00f6s Ilmaj\u00e4rveen. Ilmaj\u00e4rveen laskee kaakon suunnasta Mstajoki, jonka latvoilta oli lyhyt matka maitse Tvercajoelle. Se on 3 531 kilometri\u00e4 pitk\u00e4n, Kaspianmereen laskevan Volgan sivujoki.<\/p>\n
Konstantinopoliin purjehtineet viikingit saattoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Ilmaj\u00e4rveen laskevaa Lovatjokea tai It\u00e4mereen laskevaa V\u00e4in\u00e4jokea. N\u00e4ist\u00e4 oli maayhteys Dnepriin, joka laskee Kiovan kautta Mustaanmereen, ja sielt\u00e4 avautui meriyhteys Konstantinopoliin ja V\u00e4limerelle.<\/p>\n
700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Olhavanjoen ja sen Lado\u017eka-sivujoen risteykseen, kahdentoista kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n Laatokasta, alkoi nousta kauppa- ja k\u00e4sity\u00f6keskus, jota viikingit kutsuivat Aldeigjuborgiksi ja ven\u00e4l\u00e4iset Ladogaksi. Keskuksen suomenkielinen nimi on Laatokanlinna. Kaupunki oli vahvasti monikulttuurinen ja siell\u00e4 asui runsaasti viikinkej\u00e4.<\/p>\n
Laatokanlinna oli merkitt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s Karjalan n\u00e4k\u00f6kulmasta, sill\u00e4 esimerkiksi K\u00e4kisalmesta oli sinne matkaa vesitse noin 200 kilometri\u00e4. Karjalaiset kauppiaat tiesiv\u00e4t hyvin Laatokanlinnan ja k\u00e4viv\u00e4t kauppaa, jossa muun muassa turkikset vaihtuivat miekkoihin, keih\u00e4isiin, kirveisiin ja koruihin.<\/p>\n
Suomenlahdelta oli vesiyhteys Laatokalle my\u00f6s Viipurinlahden ja Vuoksen kautta.\u00a0 Arkeologi Pirjo Uino arvelee, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vesiyhteys on ollut karjalaisten oma kulkuv\u00e4yl\u00e4, jota he hallitsivat Tiurin ja K\u00e4kisalmen eli Korelan linnasaarilta. Samaa Vuoksen v\u00e4yl\u00e4\u00e4 valvoi my\u00f6s ruotsalaisten rakentama Viipurin linna.<\/p>\n
Karjalan kautta ja karjalaisten kuljettamien aseet, korut ja hopearahat kulkeutuivat my\u00f6s pohjoiseen, josta on l\u00f6ydetty useita hopea-aarteita. Laatokalta l\u00e4hti pohjoista kohden useita reittej\u00e4, muun muassa Vuoksi kautta Saimaalle, Hiitolanjoki pitkin Simpeleelle, J\u00e4nisjoki Karjalan sis\u00e4maahan ja Syv\u00e4ri \u00c4\u00e4niselle. \u00c4\u00e4niselt\u00e4 p\u00e4\u00e4si sek\u00e4 Vienanmerelle pohjoiseen ett\u00e4 Volgalle it\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
L\u00e4hteet
\nSAKSA, ALEKSANDR 1998: Rautakautinen Karjala: Muinais-Karjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys. Studia Carelica Humanistica 11. Joensuu: Joensuun yliopisto.
\nMatti Saarnisto (toim.), Viipurin l\u00e4\u00e4nin historia I: Karjalan synty s. 383\u2013474. Lappeenranta: Karjalan kirjapaino.
\nKORPELA, JUKKA (2004), Viipurin l\u00e4\u00e4nin historia II: Viipurin linnal\u00e4\u00e4nin synty. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Gummerus kirjapaino Oy.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Laatokan valtava vesist\u00f6alue ja sen mahdollistamat yhteydet kaukaisille seuduille olivat keskeisi\u00e4 edellytyksi\u00e4 Karjalan muinaisen kulttuurin kehittymiselle ja vaurauden kasautumiselle. Laatokkaan tai Laatokasta laskee jokia, joita pitkin on kuljettu kaakkoon Volgan latvoille, etel\u00e4\u00e4n aina Konstantinopoliin, pohjoiseen Vienanmerelle, luoteeseen It\u00e4- ja Pohjois-Suomeen ja sielt\u00e4 eteenp\u00e4in sek\u00e4 l\u00e4nteen Suomenlahden ja It\u00e4meren rannoille. Matkanteko […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":6559,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[58],"tags":[],"class_list":["post-6558","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-laatokka"],"yoast_head":"\n