Laatokan vesist\u00f6 on muodostunut viimeisimm\u00e4n j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen jopa dramaattisten luonnonmullistusten seurauksena. Laatokan vedenkorkeus on vaihdellut moneen otteeseen jopa kymmenill\u00e4 metreill\u00e4, ja vaihtelut ovat muun muassa peitt\u00e4neet j\u00e4rven rannoille sijoittuneen asutuksen merkkej\u00e4 veden kuljettamien maa-ainesten alle.
\nSkandinavian mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n alkoi per\u00e4\u00e4nty\u00e4 ilmaston l\u00e4mpenemisen seurauksena noin 17\u00a0000\u201318 000 vuotta sitten. J\u00e4\u00e4tik\u00f6n reuna oli Laatokan pohjoisosissa noin 13 300 vuotta sitten, ja ensimm\u00e4inen Salpausselk\u00e4 muodostui j\u00e4\u00e4tik\u00f6n reunalle noin 12\u00a0050\u201312 250 vuotta sitten.
\nJ\u00e4\u00e4tik\u00f6n sulamisvesist\u00e4 muodostui It\u00e4meren altaan ja Laatokan t\u00e4ytt\u00e4nyt Baltian j\u00e4\u00e4j\u00e4rvi, joka viime vaiheessaan ulottui Salpausselille saakka. Baltian j\u00e4\u00e4j\u00e4rvi oli kymmeni\u00e4 metrej\u00e4 valtameren silloista pintaa korkeammalla. Valtameren pinta puolestaan oli 40\u201350 metri\u00e4 nykyist\u00e4 tasoa alempana, koska j\u00e4\u00e4tik\u00f6ihin oli sitoutunut valtavasti vett\u00e4.
\nPaksuimmillaan kahden ja puolen kilometrin paksuinen mannerj\u00e4\u00e4tikk\u00f6 painoi maankuorta alasp\u00e4in. J\u00e4iden sulaessa maankuori l\u00e4hti palautumaan alkuper\u00e4iseen muotoonsa eli se rupesi kohoamaan. Nopeinta kohoaminen oli ja on edelleen Merenkurkun alueella, jossa maa nousi mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n per\u00e4ydytty\u00e4 jopa kymmenen metri\u00e4 sadassa vuodessa.
\nLaatokan alueellakin maa kohosi aluksi useita metrej\u00e4 vuosisadassa, mutta kohoaminen ei ollut tasavauhtista: kohoaminen oli voimakkainta j\u00e4rven luoteispuolella ja hitaampaa j\u00e4rven kaakkois- ja etel\u00e4puolella, eli maa kallistui kohti j\u00e4rven kaakkois- ja etel\u00e4rantoja. Nykyisin maa nousee Karjalan alueella pari millimetri\u00e4 vuodessa eli noin kaksikymment\u00e4 senttimetri\u00e4 sadassa vuodessa.
\n11\u00a0590 vuotta sitten Baltian j\u00e4\u00e4j\u00e4rvelle avautui Keski-Ruotsin alueella purkautumisreitti valtamereen, ja j\u00e4\u00e4j\u00e4rven pinta laski 30 metri\u00e4 valtameren tasoon. Suolainen merivesi p\u00e4\u00e4si It\u00e4meren altaaseen ja j\u00e4\u00e4j\u00e4rvi muuttui v\u00e4h\u00e4suolaiseksi Yoldiamereksi.
\nMaankohoaminen kuitenkin sulki meriyhteyden varsin nopeasti, 10\u00a0500\u201310\u00a0700 vuotta sitten, ja It\u00e4meren allas muuttui uudelleen makeavetiseksi j\u00e4rveksi – Ancylusj\u00e4rveksi. Laatokka ja Ancylusj\u00e4rvi olivat yhteydess\u00e4 Viipurinlahden ja Heinjoen kohdalla sijainneen salmen kautta. Ancylusj\u00e4rven pinta nousi sit\u00e4 mukaa kun maankohoaminen nosti Keski-Ruotsin purkautumisreitti\u00e4, ja kohoaminen n\u00e4kyi my\u00f6s Laatokalla, jonka pinta nousi kymmenkunta metri\u00e4.
\nNoin 10 000 vuotta sitten Ancylusj\u00e4rvelle avautui uusi purkautumisreitti Tanskan salmien kautta. Vedenpinta alkoi laskea ja 9 700\u20139 800 vuotta sitten se laski alemmaksi kuin Heinjoessa sijaitseva Vetokallion kynnys. Laatokan pinta j\u00e4i korkeammalle tasolle kuin It\u00e4meren altaan pinta ja Laatokka kuroutui lopullisesti erilliseksi j\u00e4rveksi, jonka vedet laskivat It\u00e4meren altaaseen Heinjoen Vetokallion kynnyksen kautta.
\nJ\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaminen nosti valtameren pintaa sill\u00e4 seurauksella, ett\u00e4 suolainen vesi alkoi virrata Tanskan salmien kautta It\u00e4meren altaaseen noin 9\u00a0500 vuotta sitten. N\u00e4in syntyi Litorinameri, jonka tunnemme nyt It\u00e4meren\u00e4. Valtameren pinnankorkeus vakiintui suurin piirtein nykyiselle tasolleen noin 6\u00a0000 vuotta sitten.
\nLaatokan kuroutumisen j\u00e4lkeen vedenkorkeus vakiintui Laatokan pohjoisosissa useiden tuhansien vuosien ajaksi tasolle, jonka m\u00e4\u00e4ritti Vetokallion kynnys. Laatokan alavalla etel\u00e4rannalla maa kohosi hitaammin kuin Vetokallion kynnyksen kohdalla ja sen vuoksi vesi nousi ja rantaviiva siirtyi useita kilometrej\u00e4 sis\u00e4maahan.<\/p>\n
Noin 5\u00a0700 vuotta sitten Laatokan pinta nousi nopeasti metrist\u00e4 kahteen metri\u00e4 sen vuoksi, ett\u00e4 Saimaan vedet puhkaisivat uuden lasku-uoman Vuoksen kohdalle ja osa virtauksesta ohjautui it\u00e4\u00e4n Laatokkaan osan valuessa edelleen l\u00e4nteen Suomenlahteen. T\u00e4m\u00e4kin muutos oli seurausta ep\u00e4tasaisesta maan kohoamisesta, sill\u00e4 Saimaan vedet purkautuivat mereen aluksi l\u00e4ntisempi\u00e4 reittej\u00e4 my\u00f6ten.
\nLaatokka piti pintansa noin 2\u00a0400 vuoden ajan, kunnes noin vuonna 1\u00a0350 eaa vedet murtautuivat nykyisen Pietarin it\u00e4osissa sijaitsevan Porogin kynnyksen l\u00e4pi ja uursivat uuden purkautumisv\u00e4yl\u00e4n \u2013 Nevan. Uuden joen syntym\u00e4n on t\u00e4ytynyt olla aikalaistenkin mielest\u00e4 melkoinen spektaakkeli, sill\u00e4 geologi Matti Saarniston mukaan Laatokan vedenpinta laski muutamassa vuodessa tai enint\u00e4\u00e4n sadassa vuodessa jopa 12 metri\u00e4.
\nNeva j\u00e4i Laatokan ainoaksi laskujoeksi, mutta osa Saimaalta Vuoksen kautta virranneesta vedest\u00e4 laski edelleen Heinjokea my\u00f6ten Vetokallion kynnyksen kautta Viipurinlahteen, ja siten Suomenlahden puolelta oli p\u00e4\u00e4sy Laatokalle Nevan ohella my\u00f6s Viipurinlahden kautta. Vuosisatojen aikana t\u00e4m\u00e4n reitin k\u00e4ytt\u00e4minen kuitenkin vaikeutui, koska Vetokallion kynnys nousi maankohoamisen vuoksi yh\u00e4 korkeammalle ja v\u00e4yl\u00e4 muuttui matalammaksi. My\u00f6s kynnyksen yl\u00e4puolinen vedenpinta laski, kun Vuoksen it\u00e4inen haara K\u00e4kisalmeen kului syvemm\u00e4ksi ja kasvava osa Vuoksen vedest\u00e4 virtasi Laatokkaan.<\/p>\n
Karjalankannaksen asukkaille t\u00e4rke\u00e4n Vuoksen vesist\u00f6n virtaukset muuttuivat radikaalisti 1800-luvulla ihmisen toimenpiteiden seurauksena. Kannaksella sijaitseva Suvannon j\u00e4rvi oli kuroutunut Laatokan lahdesta erilliseksi j\u00e4rveksi, jonka erotti Laatokasta Taipaleen kohdalle muodostunut hiekkainen tulvavalli. 1800-luvun alussa Suvannon pinta oli pari metri\u00e4 Vuoksen pintaa korkeammalla ja runsaat 12 metri\u00e4 Laatokkaa korkeammalla. Suvannosta valui Kiviniemen kohdalla pieni puro Vuokseen.
\nVuonna 1818 kev\u00e4ttulvan aikaan Suvannon vedet sy\u00f6vyttiv\u00e4t uuden lasku-uoman Taipaleen kannakseen ja vedet alkoivat virrata esteett\u00e4 Laatokkaan Taipaleenjokea pitkin. Suvannon vedenpinta laski muutamassa tunnissa yli kuusi metri\u00e4 ja my\u00f6hemmin viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 pinta aleni yhteens\u00e4 l\u00e4hes kahdeksan metri\u00e4. Aiemmin Vuoksen pintaa korkeammalla ollut j\u00e4rvi j\u00e4i nyt 5,5 metri\u00e4 Vuoksen alapuolelle. J\u00e4rvi\u00e4 erotti Kiviniemen kannas.
\nHistoriankirjoissa on pohdittu paljon, syntyik\u00f6 Taipaleenjoki ihmisen auttamana. N\u00e4in vihjaa muun muassa Zacharias Topelius Maamme-kirjassaan. Suvannon rannat olivat viljavia ja j\u00e4rven laskua oli ainakin suunniteltu viljelymaan pinta-alan lis\u00e4\u00e4miseksi. Vedenpinnan laskemien paljasti rannoille viitisen tuhatta hehtaaria viljelykelpoista maata.<\/p>\n
Pian Suvannon laskemisen j\u00e4lkeen ryhdyttiin haaveilemaan suorasta vesiyhteydest\u00e4 Vuoksesta Suvannon kautta Laatokkaan. Kiviniemen kannasta ryhdyttiin kaivamaan, ja vuonna 1857 kaivannon portit avattiin. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Suvannon pinta oli jo seitsem\u00e4n metri\u00e4 alempana kuin Vuoksen pinta. Kiviniemen kannaksen avaaminen laski Vuoksen pintaa alkuvaiheessa vain 3,5 metri\u00e4, mutta vuonna 1910 Vuoksen pinta oli jo viisi metri\u00e4 alempana kuin 1857. Vuoksen koko virtaus ohjautui Suvantoon ja edelleen Taipaleenjokea pitkin Laatokkaan. K\u00e4kisalmeen menev\u00e4 pohjoinen uoma kuivui l\u00e4hes kokonaan, mill\u00e4 oli tuhoisia seurauksia K\u00e4kisalmen elinkeinoille. Samoin kuivui Vuoksen etel\u00e4inen lasku-uoma Heinjoen kautta.
\nGeologi Matti Saarnisto luonnehtii Vuoksen laskemista vertaansa vaille olevaksi, ihmisen aiheuttamaksi luonnonkatastrofiksi.<\/p>\n
<\/p>\n
Matti Saarnisto: Karjalan geologia Karjalan luonnonmaiseman synty teoksessa Viipurin l\u00e4\u00e4nin historia I Karjalan synty 2014
\nMatti Saarnisto: Haastattelu 19.9.2024
\nPertti Vakkilainen: Taipaleenjoen synty ja kehitys. Haettu osoitteesta http:\/\/www.sakkola.fi\/tutkimukset\/suvannon-lasku-1818.html<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Laatokan vesist\u00f6 on muodostunut viimeisimm\u00e4n j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen jopa dramaattisten luonnonmullistusten seurauksena. Laatokan vedenkorkeus on vaihdellut moneen otteeseen jopa kymmenill\u00e4 metreill\u00e4, ja vaihtelut ovat muun muassa peitt\u00e4neet j\u00e4rven rannoille sijoittuneen asutuksen merkkej\u00e4 veden kuljettamien maa-ainesten alle. Skandinavian mannerj\u00e4\u00e4tik\u00f6n alkoi per\u00e4\u00e4nty\u00e4 ilmaston l\u00e4mpenemisen seurauksena noin 17\u00a0000\u201318 000 vuotta sitten. J\u00e4\u00e4tik\u00f6n reuna oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":6567,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[58],"tags":[],"class_list":["post-6566","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-laatokka"],"yoast_head":"\n