Sotienv\u00e4lisen\u00e4 aikana Laatokan pohjoisrannasta muodostui yksi Suomen tunnetuimmista matkailualueista. Erityisesti Sortavala nousi kansainv\u00e4lisesti tunnetuksi matkailukaupungiksi, jonka kautta kuljettiin niin Laatokan saaristoon, Valamon luostariin kuin Karjalan vaaramaisemiin. Samalla my\u00f6s K\u00e4kisalmi eli omaa matkailullista nousukauttaan kylpyl\u00e4kaupunkina ja Laatokan porttina.
\nLaatokan matkailun vetovoima perustui ainutlaatuiseen yhdistelm\u00e4\u00e4n ortodoksista kulttuuria, j\u00e4rviluontoa, saaristoa, h\u00f6yrylaivaliikennett\u00e4 sek\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 vaikutteita. Alue oli suomalaisille eksoottinen mutta samalla helposti saavutettava.<\/p>\n
Rautatie ja h\u00f6yrylaivat avasivat Karjalan matkailulle<\/strong><\/p>\n Matkailun voimakas kasvu alkoi 1800-luvun lopulla liikenneyhteyksien kehittyess\u00e4. Vuonna 1893 valmistunut Karjalan rata yhdisti Sortavalan Viipuriin, Joensuuhun ja Pietariin. Junayhteys teki Laatokan Karjalasta ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa laajemman matkailijajoukon saavutettavan kohteen.<\/p>\n Rautatien rinnalla Laatokan h\u00f6yrylaivaliikenne muodosti alueen matkailun selk\u00e4rangan. Sortavalan satamasta l\u00e4htiv\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset laivavuorot Valamoon, Lahdenpohjaan ja Pitk\u00e4rantaan. H\u00f6yrylaivat, kuten Valamon Luostari<\/em> ja Aallokas<\/em>, kuljettivat kes\u00e4isin suuria matkustajam\u00e4\u00e4ri\u00e4 Laatokan ulapoilla.<\/p>\n Laatokan risteilyist\u00e4 tuli matkailun symboli. Jo itse matkaa pidettiin el\u00e4myksen\u00e4: avarat ulapat, saariston kapeikot ja luostareiden kupolit muodostivat n\u00e4kym\u00e4n, jota matkailijat kuvailivat l\u00e4hes ulkomaiseksi. Erityisen suosittuja olivat saaristoristeilyt Riekkalansaareen, Tulolansaareen ja Valamon saaristoon.<\/p>\n Sortavala \u2013 Laatokan matkailup\u00e4\u00e4kaupunki<\/strong><\/p>\n Sortavala kehittyi sotienv\u00e4lisen Suomen moderneimmaksi matkailukaupungiksi. Kaupunki yhdisti karjalaisen kulttuurin, kansainv\u00e4lisen ilmapiirin ja korkeatasoiset palvelut tavalla, joka oli poikkeuksellinen aikakauden Suomessa.<\/p>\n Matkailijoita palvelivat modernit hotellit, ravintolat ja matkustajakodit. Kaupungin tunnetuin majoitusliike oli arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema Seurahuone, joka valmistui vuonna 1908. Hotelli tarjosi ylellist\u00e4 majoitusta, juhlasaleja ja ravintolapalveluita sek\u00e4 toimi kaupungin seurapiiriel\u00e4m\u00e4n keskuksena.<\/p>\n Sortavalassa toimi lis\u00e4ksi useita matkustajakoteja ja t\u00e4ysihoitoloita. Kes\u00e4vieraat hakeutuivat my\u00f6s maaseudun huviloihin ja Laatokan saariston rauhaan. Alueen matkailijoihin kuului suomalaisen sivistyneist\u00f6n lis\u00e4ksi ulkomaisia matkailijoita ja pietarilaisia vieraita.<\/p>\n Matkailua kehitti aktiivisesti my\u00f6s Suomen Matkailijayhdistys, joka julkaisi monikielisi\u00e4 opaskirjoja, palkkasi oppaita ja rakensi matkailureittej\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4k\u00f6alapaikkoja. Sortavalasta tuli samalla t\u00e4rkein l\u00e4ht\u00f6piste Valamon-matkoille.<\/p>\n Valamon luostari \u2013 Laatokan tunnetuin n\u00e4ht\u00e4vyys<\/strong><\/p>\n Valamon luostari oli koko Laatokan alueen tunnetuin matkailukohde ja yksi Suomen suosituimmista pyhiinvaelluspaikoista. Matka Sortavalasta Valamoon tehtiin h\u00f6yrylaivalla, ja jo muutaman tunnin laivamatka Laatokan ulapalla oli osa kokemusta.<\/p>\n Luostari tarjosi matkailijoille majoitusta, ruokailua ja opastettuja kierroksia. Saariston kirkot, keljat, puutarhat ja munkkien el\u00e4m\u00e4ntapa tekiv\u00e4t suuren vaikutuksen matkailijoihin. Monille suomalaisille Valamo edusti samalla ikkunaa ortodoksiseen Karjalaan ja it\u00e4iseen hengelliseen kulttuuriin.<\/p>\n Suomen Matkailijayhdistys j\u00e4rjesti valmiita matkapaketteja, joihin sis\u00e4ltyiv\u00e4t junamatkat, laivakuljetukset sek\u00e4 majoitus luostarissa. Valamosta tuli sek\u00e4 uskonnollinen ett\u00e4 kulttuurinen n\u00e4ht\u00e4vyys, jonka maine tunnettiin laajalti my\u00f6s ulkomailla.<\/p>\n Laatokan luostareihin suuntautunut matkailu oli osa laajempaa Karjala-romantiikkaa, jossa matkailijat etsiv\u00e4t aitona pidetty\u00e4 karjalaista kulttuuria, vanhoja perinteit\u00e4 ja luonnon rauhaa.<\/p>\n K\u00e4kisalmi \u2013 kylpyl\u00e4kaupunki Laatokan rannalla<\/strong><\/p>\n K\u00e4kisalmi kehitti matkailua hieman erilaisesta l\u00e4ht\u00f6kohdasta kuin Sortavala. Kaupungin matkailu keskittyi pitk\u00e4\u00e4n Kalliosaaren kylpylaitokseen, joka perustettiin vuonna 1896.<\/p>\n K\u00e4kisalmen vahvuuksia olivat kaunis luonto, Vuoksen vesist\u00f6 sek\u00e4 suhteellisen hyv\u00e4t yhteydet Pietariin. Kaupunki uskoi kylpyl\u00e4toiminnan tuovan alueelle uusia matkailijoita ja investoi hankkeeseen huomattavia summia.<\/p>\n Kes\u00e4isin K\u00e4kisalmeen saapui kylpyvieraita niin Laatokan kuin Vuoksenkin suunnasta. Pietarista kuljettiin Laatokan h\u00f6yrylaivoilla, joista tunnetuimpia olivat vitivalkoiset Konkordia<\/em> ja Koitto<\/em>. Suomesta matkustettiin Vuoksen reitti\u00e4 pitkin R\u00e4is\u00e4l\u00e4n ja Kaarlahden kautta.<\/p>\n Aikalaiskuvaukset kertovat leppoisasta kes\u00e4kaupungista, jossa laivojen kannet t\u00e4yttyiv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4nvarjoista ja monikielisest\u00e4 seurustelusta. Matkailun ilmapiiri oli kuitenkin pienimuotoisempi kuin Sortavalassa, eik\u00e4 K\u00e4kisalmi koskaan noussut yht\u00e4 suureksi kansainv\u00e4liseksi matkailukeskukseksi.<\/p>\n K\u00e4kisalmen kehityst\u00e4 rajoittivat pitk\u00e4\u00e4n puutteelliset liikenneyhteydet. Kauan odotettu rautatie valmistui vasta vuonna 1917, jolloin samalla my\u00f6s vanhan kylpyl\u00e4kulttuurin aika alkoi jo p\u00e4\u00e4tty\u00e4. Laatokan laivaliikenteen merkitys v\u00e4heni v\u00e4hitellen, ja matkailu muuttui uuden ajan liikenteen mukana.<\/p>\n Laatokan risteilyt ja matkailun lumous<\/strong><\/p>\n Laatokan matkailun t\u00e4rkeimpi\u00e4 vetovoimatekij\u00f6it\u00e4 olivat itse vesimatkat. H\u00f6yrylaivaristeilyt yhdistiv\u00e4t kaupungit, luostarit ja saariston toisiinsa tavalla, joka loi koko alueelle oman erityisen tunnelmansa.<\/p>\n Laivoilla matkustettiin paitsi Valamoon my\u00f6s pienemmille saarille, kalastajakyliin ja Laatokan rannikkopit\u00e4jiin. Kes\u00e4iset risteilyt tarjosivat matkailijoille n\u00e4kymi\u00e4 karuihin kalliorantoihin, vehreisiin saariin ja Laatokan nopeasti vaihteleviin s\u00e4\u00e4oloihin.<\/p>\n Matkailijoiden muistoissa Laatokka n\u00e4ytt\u00e4ytyi l\u00e4hes merellisen\u00e4 maailmana \u2013 suurena ulappana, jonka sumut ja myrskyt tekiv\u00e4t vaikutuksen kaupunkilaisvieraisiin. Samalla sis\u00e4saariston suojaiset salmet ja luostarien kellonsoitot loivat kokemuksen, jota pidettiin ainutlaatuisena koko Suomessa.<\/p>\n L\u00e4hteet: <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sotienv\u00e4lisen\u00e4 aikana Laatokan pohjoisrannasta muodostui yksi Suomen tunnetuimmista matkailualueista. Erityisesti Sortavala nousi kansainv\u00e4lisesti tunnetuksi matkailukaupungiksi, jonka kautta kuljettiin niin Laatokan saaristoon, Valamon luostariin kuin Karjalan vaaramaisemiin. Samalla my\u00f6s K\u00e4kisalmi eli omaa matkailullista nousukauttaan kylpyl\u00e4kaupunkina ja Laatokan porttina. Laatokan matkailun vetovoima perustui ainutlaatuiseen yhdistelm\u00e4\u00e4n ortodoksista kulttuuria, j\u00e4rviluontoa, saaristoa, h\u00f6yrylaivaliikennett\u00e4 sek\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":6584,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[58],"tags":[],"class_list":["post-6582","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-laatokka"],"yoast_head":"\n
\nK\u00e4kisalmen historia, Kuujo, K\u00e4kisalmi-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 1958
\nMuistojemme K\u00e4kisalmi, Lyyli Ahonen (toim.)<\/p>\n