Aamuy\u00f6 on vasta vaihtumassa harmaaseen kajoon, kun vene irtoaa Laatokan rannasta. Ilma on tyyni, mutta kokeneet kalastajat tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 j\u00e4rvi voi muuttua hetkess\u00e4 armottomaksi.
\nEuroopan suurin j\u00e4rvi ei anna anteeksi virheit\u00e4. Laatokan selill\u00e4 aallot kohoavat nopeasti korkeiksi, sumu nielee suunnat ja kylm\u00e4 vesi raastaa veneit\u00e4 ja miehi\u00e4. Laatokalla on syntynyt yksi pohjoisen Euroopan merkitt\u00e4vimmist\u00e4 kalastuskulttuureista.<\/p>\n
Laatokka ei ollut karjalaisille pelkk\u00e4 j\u00e4rvi. Se oli ty\u00f6maa, ruokavarasto, kulkuv\u00e4yl\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ntapa.
\nLaatokan kalastus jakautui suomalaisten kalastajien arjessa karkeasti kahteen p\u00e4\u00e4muotoon: ulappakalastukseen ja rannikkokalastukseen. Ulappavesill\u00e4 pyydettiin erityisesti lohta, nieri\u00e4\u00e4 ja kuhaa, jotka liikkuivat laajoilla selk\u00e4vesill\u00e4 kuoreen, muikun ja muiden pikkukalojen per\u00e4ss\u00e4. Kaukopyynniss\u00e4 k\u00e4ytettiin verkkoja, pitk\u00e4siimoja ja kierrenuottia, ja ty\u00f6 oli l\u00e4hes yksinomaan miesten tekem\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Rannikkokalastuksessa puolestaan k\u00e4ytettiin erilaisia nuottia ja rantaverkkoja. Pienimm\u00e4t nuotat voitiin vet\u00e4\u00e4 kahden hengen voimin, mutta suurimmat siikanuotat vaativat jopa kymmenen kalastajan yhteisty\u00f6t\u00e4. Rantanuottauksessa my\u00f6s naiset osallistuivat usein aktiivisesti kalastukseen.<\/p>\n
1930-luvulla suomenpuoleisen Laatokan kalastus ja hylkeenpyynti antoivat elannon noin 15\u202f000 ihmiselle. Vuonna 1934 ammattimaista kalastusta harjoitti 2117 ruokakuntaa. Viel\u00e4 1930-luvun alussa Laatokalla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 2576 soutu- ja purjek\u00e4ytt\u00f6ist\u00e4 kalastusvenett\u00e4 sek\u00e4 269 moottorivenett\u00e4.<\/p>\n
Moottoriveneet keskittyiv\u00e4t erityisesti Lounais-Laatokalle Mets\u00e4pirtin ja K\u00e4kisalmen seuduille, joissa harjoitettiin laajamittaista selk\u00e4vesikalastusta verkoilla ja pitk\u00e4siimoilla. Sen rannoilla kalastettiin sukupolvesta toiseen, rakennettiin veneit\u00e4, kehitettiin omaper\u00e4isi\u00e4 pyydyksi\u00e4 ja opittiin tuntemaan veden, tuulen ja kalojen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen l\u00e4hes vaistonvaraisesti.<\/p>\n
J\u00e4rvi kuin meri<\/strong><\/p>\n Laatokka on niin valtava vesialue, ett\u00e4 sit\u00e4 on usein verrattu mereen. J\u00e4rven vesipinta-ala on 17 890 neli\u00f6kilometri\u00e4, eli se on noin nelj\u00e4 kertaa Saimaan kokoinen. Laatokan suurin pituus on 210 kilometri\u00e4 ja leveys 130 kilometri\u00e4. Vett\u00e4 j\u00e4rvess\u00e4 on jopa 840\u2013910 kuutiokilometri\u00e4 \u2013 enemm\u00e4n kuin Suomen kaikissa j\u00e4rviss\u00e4 yhteens\u00e4.<\/p>\n Laatokan erityispiirteisiin ovat kuuluneet my\u00f6s sen kylm\u00e4t ja syv\u00e4t vedet. Ne loivat ihanteelliset olosuhteet lohikaloille, joiden vuoksi j\u00e4rvi tuli tunnetuksi kaukana Karjalan ulkopuolellakin. Lohikalojen valtakunta<\/strong><\/p>\n <\/p>\n L\u00e4nsirannikon K\u00e4kisalmen ja Mets\u00e4pirtin alueet tunnettiin erityisesti lohenpyynnist\u00e4, kun taas Sortavalan ja Salmin saaristoalueilla siianpyynti muodosti monien kylien t\u00e4rkeimm\u00e4n elinkeinon. Nuottakunnista yhteis\u00f6j\u00e4<\/strong><\/p>\n Laatokan kalastajat ja nuottakunnat kehittiv\u00e4t omia pyyntimenetelmi\u00e4\u00e4n, jotka sopivat juuri j\u00e4rven vaihteleviin olosuhteisiin. Monet pyydykset erosivat selv\u00e4sti muualla Suomessa k\u00e4ytetyist\u00e4 v\u00e4lineist\u00e4. Verkot olivat suuria ja raskaita k\u00e4sitell\u00e4. M\u00e4rk\u00e4 verkko painoi paljon, ja kylm\u00e4 vesi teki ty\u00f6st\u00e4 entist\u00e4 raskaampaa. Silti kokeneet kalastajat saattoivat k\u00e4sitell\u00e4 pyydyksi\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n nopeasti. Kalastus yhdisti kyl\u00e4yhteis\u00f6j\u00e4. Veneit\u00e4 rakennettiin yhdess\u00e4, pyydyksi\u00e4 korjattiin talkoilla ja kokemuksia vaihdettiin rannassa iltaisin.<\/p>\n Vaarallinen j\u00e4rvi kasvatti karjalaista identiteetti\u00e4<\/strong><\/p>\n Laatokka antoi elannon, mutta se my\u00f6s vaati veronsa. \u00c4killiset myrskyt olivat kalastajien jatkuva pelko. Tyyni s\u00e4\u00e4 saattoi muuttua hetkess\u00e4 rajuksi aallokoksi. Erityisen vaarallisia olivat syysmyrskyt, jolloin kylm\u00e4 vesi ja kova tuuli tekiv\u00e4t pienist\u00e4 veneist\u00e4 haavoittuvia. Karjalassa Laatokka oli enemm\u00e4n kuin luonnonmaisema. Se oli osa ihmisten identiteetti\u00e4. Vuodenajat rytmittiv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4: kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 odotettiin j\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6\u00e4, kes\u00e4ll\u00e4 elettiin kiireisint\u00e4 pyyntiaikaa ja syksyll\u00e4 valmistauduttiin myrskyihin. <\/p>\n <\/p>\n <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Aamuy\u00f6 on vasta vaihtumassa harmaaseen kajoon, kun vene irtoaa Laatokan rannasta. Ilma on tyyni, mutta kokeneet kalastajat tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 j\u00e4rvi voi muuttua hetkess\u00e4 armottomaksi. Euroopan suurin j\u00e4rvi ei anna anteeksi virheit\u00e4. Laatokan selill\u00e4 aallot kohoavat nopeasti korkeiksi, sumu nielee suunnat ja kylm\u00e4 vesi raastaa veneit\u00e4 ja miehi\u00e4. Laatokalla on syntynyt […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":6634,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[58],"tags":[],"class_list":["post-6632","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-laatokka"],"yoast_head":"\n
\nLaatokan keskisyvyys on 47 metri\u00e4 ja syvin kohta jopa 230 metri\u00e4.
\nSyvin alue sijaitsee Valamon ja Lahdenpohjan v\u00e4lill\u00e4. Pohjoisosa on kallioinen, rikkonainen ja paikoin hyvin syv\u00e4, kun taas etel\u00e4iset rannat ovat matalampia ja pehme\u00e4pohjaisempia. Suuret selk\u00e4vedet muodostavat avoimia ulapoita, joilla s\u00e4\u00e4 voi muuttua hetkess\u00e4.
\nKalastajien el\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi luonnon rytmien mukaan. Tuuli saattoi est\u00e4\u00e4 l\u00e4htemisen vesille p\u00e4iv\u00e4kausiksi, mutta hyv\u00e4n s\u00e4\u00e4n aikana oli l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4, vaikka v\u00e4sytti tai kylm\u00e4 kangisti k\u00e4si\u00e4. Kalastus oli raskasta ruumiillista ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
\nLaatokan kalalajisto oli poikkeuksellisen monipuolinen. J\u00e4rvess\u00e4 eli kymmeni\u00e4 kalalajeja, joista monet olivat arvostettuja saaliskaloja.
\nTunnetuimpia olivat j\u00e4rvilohi, siika, nieri\u00e4inen, harjus ja kiiltolohi.
\nErityisesti Laatokan lohta pidettiin laadukkaana ja arvokkaana. Sen liha oli rasvaista ja maukasta, ja siit\u00e4 tuli t\u00e4rke\u00e4 kauppatavara. Monille rannikkokylille lohenpyynti oli t\u00e4rkein toimeentulon l\u00e4hde.
\nSiika puolestaan muodosti laajan ja tasaisen saalispohjan. Sit\u00e4 pyydettiin suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 etenkin Laatokan saaristoalueilla ja pohjoisrannoilla.
\nMutta Laatokassa eli my\u00f6s harvinaisempia lajeja. Historiallisissa tiedoissa mainitaan esimerkiksi sampi, joka saattoi kasvaa valtavan kokoiseksi. 1800-luvulla pyydettiin jopa yli sadan kilon painoisia sampia. T\u00e4llaiset saaliit olivat tapahtumia, joista puhuttiin pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
\nTunnetuimpia oli tarpuska eli tarvontaverkko. Se oli erityisesti siianpyyntiin k\u00e4ytetty pyydys, jonka k\u00e4ytt\u00f6 vaati kokemusta ja yhteisty\u00f6t\u00e4.
\nKalastajat laskivat verkon veteen ja ajoivat kalat sit\u00e4 kohti. Ty\u00f6ss\u00e4 tarvittiin tarkkaa silm\u00e4\u00e4 ja kyky\u00e4 lukea veden liikkeit\u00e4. Kalojen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen, s\u00e4\u00e4tila ja vuorokaudenaika vaikuttivat kaikki onnistumiseen.<\/p>\n
\nLaatokalla k\u00e4ytettiin my\u00f6s suuria nuottia. Kes\u00e4nuottien pituus saattoi nousta satoihin metreihin, niinp\u00e4 kalastus Laatokalla ei ollut yksin\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Niin syntyiv\u00e4t nuottakunnat \u2013 kalastajaryhm\u00e4t, joissa jokaisella oli oma teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4.
\nYksi ohjasi venett\u00e4, toinen tarkkaili verkkoja, kolmas vastasi saaliin k\u00e4sittelyst\u00e4. Kokemus ratkaisi paljon. Vanhimmat kalastajat tiesiv\u00e4t parhaat pyyntipaikat ja osasivat arvioida s\u00e4\u00e4tilan pienist\u00e4kin merkeist\u00e4.
\nTy\u00f6p\u00e4iv\u00e4t venyiv\u00e4t pitkiksi. Vesille l\u00e4hdettiin usein ennen auringonnousua, ja saaliin k\u00e4sittely jatkui viel\u00e4 rannassa. Kalat suolattiin, kuivattiin tai kuljetettiin myyntiin.<\/p>\n
\nMonet kalastajat menettiv\u00e4t henkens\u00e4 j\u00e4rvell\u00e4. Silti vesille l\u00e4hdettiin yh\u00e4 uudelleen, sill\u00e4 muuta toimeentuloa ei aina ollut.
\nLaatokan kalastajilta vaadittiin poikkeuksellista kest\u00e4vyytt\u00e4. Heid\u00e4n t\u00e4ytyi hallita veneily, tuntea pyydykset ja osata arvioida luonnon merkkej\u00e4. Ammattitaito siirtyi sukupolvelta toiselle.<\/p>\n
\nKalastukseen liittyi vahva yhteis\u00f6llisyys ja oma kulttuurinsa. Kalastajien puheessa, tavoissa ja ty\u00f6rytmiss\u00e4 n\u00e4kyi j\u00e4rven vaikutus.<\/p>\n
\nMonille perheille kalastus m\u00e4\u00e4ritti koko el\u00e4m\u00e4n suunnan. Lapset oppivat jo nuorina veneisiin ja verkkoihin liittyv\u00e4t taidot. Laatokan rannalla kasvaneille j\u00e4rvi oli yht\u00e4 aikaa tuttu ja arvaamaton.<\/p>\n