Laatokalle tyypilliset veneet kehittyiv\u00e4t satojen vuosien kuluessa sopimaan j\u00e4rven olosuhteisiin. Vaikutteita tuli monesta suunnasta.<\/p>\n
Mallia ja oppia on otettu muun muassa Vienanmerelt\u00e4. L\u00e4nsimaisten merenkulkijoiden mukaan Vienanmeren alukset olivat 1500-luvulla limisaumaisia ja niiden laudat oli nivottu toisiinsa vitsaksilla. Englantilainen Stephen Burrough purjehti Vienanmerell\u00e4 vuonna 1556. H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 paikalliset alukset purjehtivat huomattavasti nopeammin kuin englantilaiset.<\/p>\n
Alusten rakenne ja mallit s\u00e4ilyiv\u00e4t vuosisatoja. Ne olivat 1800-luvulla suunnilleen samat kuin 400 vuotta aiemmin.<\/p>\n
Nahasta ompelemalla<\/strong><\/p>\n Jo 1200-luvulla veneit\u00e4 valmistettiin ompelemalla nahkaa j\u00e4nteill\u00e4 ja puunjuurilla. Rakentamistaidon osasivat ainakin saamelaiset ja Vienanmeren rannan asukkaat. Puuta alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rakentamisessa mahdollisesti 700-luvulla. Saamelaisten, suomalaisten ja karjalaisten alueilla laudat kiinnitettiin ensin ompelemalla. Naulojen k\u00e4ytt\u00f6 yleistyi my\u00f6hemmin.<\/p>\n Laatokalla oli suomalaisten aikana omantyyppinen vene, jota on nimitetty Laatokan veneeksi. Yhten\u00e4isi\u00e4 veneet eiv\u00e4t olleet, vaan ne olivat aikojen kuluessa kehittyneet eri puolilla Laatokkaa hieman erilaisiksi. Ne voidaan jakaa lounaisen, luoteisen ja koillisen rannikon veneisiin. Lounainen alue ulottui Mets\u00e4pirtist\u00e4 K\u00e4kisalmen pohjoispuolelle, luoteinen alue Hiitolasta Sortavalan saaristoon ja koillinen Impilahden ja Salmin rannikolta Ven\u00e4j\u00e4n rajalle.<\/p>\n Laatokan veneen koko ja muoto vaihtelivat k\u00e4ytt\u00f6tarpeen mukaan. Pienimm\u00e4t liikkuivat soutamalla ja isommissa veneiss\u00e4 k\u00e4ytettiin purjeita ja my\u00f6hemmin moottoreita.<\/p>\n Veneet kehittyiv\u00e4t ja muuttuivat pitk\u00e4n ajan kuluessa. 1900-luvulla muutos oli aiempaa nopeampaa, kun moottorit tulivat veneisiin. Se merkitsi soutuveneiden muodon ja koon sek\u00e4 vesilinjan pituuden kasvamista.<\/p>\n Omaper\u00e4isi\u00e4 ratkaisuja<\/strong><\/p>\n Suomen muiden seutujen veneiden kanssa l\u00f6ytyy sek\u00e4 yhteist\u00e4 ett\u00e4 eroja. Laatokan veneet olivat molemmista p\u00e4ist\u00e4\u00e4n ter\u00e4vi\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6s kohtalaisen symmetrisi\u00e4. Muoto oli meriominaisuuksien kannalta hyv\u00e4ksi. Sek\u00e4 keulan ett\u00e4 per\u00e4n kokkapuu kaartuu voimakkaasti sis\u00e4\u00e4np\u00e4in. Sek\u00e4 keulassa ett\u00e4 per\u00e4ss\u00e4 oli pieni kansa eli kansin. Per\u00e4ss\u00e4 oli s\u00e4ilytyslokero, jota sanottiin my\u00f6s tohkoksi, kaapiksi tai komeroksi. Per\u00e4teljon alla olevasta lokerosta k\u00e4ytettiin nime\u00e4 alatohko tai kormu. Siell\u00e4 s\u00e4ilytettiin kaloja.<\/p>\n Laatokan pienimm\u00e4t veneet olivat noin 5 metri\u00e4 pitki\u00e4 ja 1,4 metri\u00e4 leveit\u00e4. K\u00f6lin pituus oli noin 3 metri\u00e4 ja korkeus 3-5 sentti\u00e4. Venett\u00e4 k\u00e4yttiv\u00e4t soutuveneen\u00e4 sek\u00e4 kaupunkilaiset ett\u00e4 maalaiset. Veneest\u00e4 k\u00e4ytettiin nimityst\u00e4 rantii- eli s\u00e4rk\u2019verkkovene. Etuteljon reik\u00e4\u00e4n sai usein 3-4 neli\u00f6metrin kokoisen nelikulmaisen purjeen, joka kiinnitettiin varpaan eli sestaan, rainaan tai purjerassiin.<\/p>\n Veneen laidan yl\u00e4reuna vahvistettiin ylimm\u00e4n laudan sis\u00e4puolelle laitetulla i\u00e4rpuulla.<\/p>\n Nuotanvetoa varten valmistettiin \u201dkier\u00e4veneit\u00e4\u201d. Ne olivat puolesta metrist\u00e4 metriin pitempi\u00e4 kuin s\u00e4rk\u2019verkkoveneet.<\/p>\n Viel\u00e4 isompia olivat mer\u2019venneet, joita k\u00e4ytettiin selk\u00e4vesill\u00e4. Veneiss\u00e4 oli per\u00e4sin eli ruotelj tai rula, joka k\u00e4\u00e4nnettiin per\u00e4sinvarrella eli rumppanalla tai rumpelilla. Suurissa veneiss\u00e4 oli kaksi mastoa.<\/p>\n Ennen moottoreiden yleistymist\u00e4 suurin oli ulkomeren koukkupyyntiin k\u00e4ytetty kokkavene eli saima. Kokka-sana tarkoitti koukkupyynti\u00e4, ei veneen keulaa. Suurimmat olivat jopa yli 10-metrisi\u00e4 ja kaksimastoisia. Veneet olivat nopeita ja hyvi\u00e4 luovimaan. Niiden keulavannas oli suora ja taittui yl\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00e4 suorakulmaisesti taaksep\u00e4in. Ylimm\u00e4t laitalaudat kaartuivat keulassa sis\u00e4\u00e4np\u00e4in.<\/p>\n Moottoreita 1920-luvulla<\/strong><\/p>\n Moottorit syrj\u00e4yttiv\u00e4t purjeen avomeren kalastuksessa nopeasti, kun ne tulivat Laatokalle 1920-luvun alussa. Moottoreita asennettiin alkuun vain suurimpiin veneisiin.<\/p>\n Purje- ja moottoriveneen rungoilta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia ja Laatokan venemestarit alkoivatkin valmistaa varsinaisia moottoriveneit\u00e4. Niihin tehtiin usein matala keulakajuutta. Varsinkin etel\u00e4isell\u00e4 Laatokalla purjeveneet s\u00e4ilyttiv\u00e4t asemansa pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 myrskyll\u00e4 veneet piti vet\u00e4\u00e4 kuivalle maalle, ja moottoriveneiden k\u00e4sittely oli hankalampaa. Kun aallonmurtajat yleistyiv\u00e4t 1930-luvulla, ongelma poistui.<\/p>\n Etel\u00e4ss\u00e4 kuin avomerell\u00e4<\/strong><\/p>\n Etel\u00e4isell\u00e4 Laatokalla oli Mets\u00e4pirtin pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 Saaroisten kalastussatama. Rannikko on avointa ja matalaa ja suojaisia satamia tai valkamia on harvassa, ja kalastus keskittyi muutamaan kalastajayhdyskuntaan. Kalaa pyydettiin kuin avomerell\u00e4. Matalien rantojen takia veneet vedettiin korkealla maalle ja veneiden keskikaaren muoto olikin litte\u00e4mpi kuin muualla.<\/p>\n Luoteessa, Hiitolassa rakennettiin 1900-luvun alkupuolella kaksimastoisia ja yli 8-metrisi\u00e4 hevosveneit\u00e4, 5,5 metrisi\u00e4 nuottaveneit\u00e4 ja 4,5 metrisi\u00e4 kalaveneit\u00e4. Kurkijoella valmistettiin l\u00e4hinn\u00e4 pieni\u00e4 soutuveneit\u00e4, ja purjeita k\u00e4ytettiin v\u00e4h\u00e4n. Lumijoella Laatokan selkien \u00e4\u00e4rell\u00e4 tehtiin suuria veneit\u00e4 suurilla selill\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. Siell\u00e4 rakennettiin my\u00f6s kirkkoveneit\u00e4. Karjan kuljetusta varten tehtiin hevosveneit\u00e4. Moatkaveneit\u00e4 k\u00e4ytettiin suurrys\u00e4n eli moatkan kokemisessa. Pienempi\u00e4 veneit\u00e4 olivat kier\u00e4-, rantii- ja s\u00e4rk\u2019verkkoveneet. Suurissa veneiss\u00e4 oli k\u00f6li ja per\u00e4sin.<\/p>\n Veistotaito periytyi<\/strong><\/p>\n Veneenveisto periytyi usein is\u00e4lt\u00e4 pojalle. Kyliss\u00e4 oli my\u00f6s paljon miehi\u00e4, jotka tekiv\u00e4t itse omat veneens\u00e4. Sortavalan seudulla veneenveist\u00e4ji\u00e4 oli useita, muun muassa Haavuksen- ja Riekkalansaarella. Suomen Joutsenen pelastusveneet valmistettiin Sortavalan Lahdenkyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Impilahdella valmistettiin tyypillisesti kahta venetyyppi\u00e4: nuotta- eli kalaveneit\u00e4 sek\u00e4 soutuveneit\u00e4. Soutuveneiss\u00e4kin k\u00e4ytettiin purjeita, yht\u00e4 tai kahta. Herrasv\u00e4en veneiss\u00e4 oli pohjalla ritil\u00e4t, talonpojilla vain laudat. Keula oli pulleampi kuin per\u00e4. Se teki veneest\u00e4 tuulella tukevamman.<\/p>\n Laatokan rannoilla tehtiin my\u00f6s paljon suurempia aluksia. Niist\u00e4 k\u00e4ytettiin nimityksi\u00e4 t\u00e4kkisaima, donskotti, kaljuutta ja 3-mastoinen laiva. Aluksilla on ollut lukuisia muitakin nimi\u00e4.<\/p>\n Veneiden rakentamisessa tarkat mitat eiv\u00e4t olleet t\u00e4rkeit\u00e4. Puutavaraa k\u00e4ytettiin syykuvioiden mukaan. Laitalaudoituksessa alimman parin pintapuoli laitettiin ulosp\u00e4in. N\u00e4in se k\u00e4yristyi sis\u00e4\u00e4np\u00e4in. Ylemm\u00e4t laudat asetettiin toisin p\u00e4in. Veneisiin k\u00e4ytettiin parhaiten saatavilla olleita puulajeja: m\u00e4nty\u00e4, kuusta ja joskus haapaa.<\/p>\n Monenlaisia vaikutteita <\/strong><\/p>\n Laatokan veneen- ja laivanrakennus on luonnollisesti saanut monenlaisia vaikutteita muualta. Jotkut Laatokan asukkaat olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 vaikutteita oli tullut viikinkien laivoista. Mallia on otettu ehk\u00e4 my\u00f6s Novgorodin alueen aluksista. Kalasaima-veneiss\u00e4 oli kulmikas kokkapuu. Samanlainen ratkaisu on l\u00f6ydetty hollantilaisessa rannikkopurressa snikiss\u00e4 sek\u00e4 \u00c4\u00e4nisen alueen aluksissa. Kulmikas kokkapuu on my\u00f6s Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykiss\u00e4 V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen veneess\u00e4.<\/p>\n Hollantilaista vaikutusta selitt\u00e4nee se, ett\u00e4 Vienanmerell\u00e4 ja Aunuksessa on toiminut hollantilaisia laivamestareita. Jo 1600-luvulla hollantilaiset ja englantilaiset k\u00e4viv\u00e4t kauppaa Vienajoen suulla Holmogorissa ja Arkangelissa sijainneissa merisatamissa.<\/p>\n Hollantilaisten snikissa oli sumppu el\u00e4vien kalojen kuljettamiseen, ja joissain Laatokankin aluksissa oli sumput. N\u00e4ill\u00e4 raassala-veneill\u00e4 kuljetettiin kalaa Pietariin. Ainakin Kuolan niemimaalla ja Vienanmerell\u00e4 on veneenrakennuksessa ollut my\u00f6s vahvaa norjalaista vaikutusta.<\/p>\n