Käkisalmi-juhlat– karjalaisuuden vuosikymmenten voimannäyttö Heinolassa
Käkisalmi-museo avaa tänä vuonna ovensa erityiselle juhlateemanäyttelylle, joka nostaa esiin Käkisalmi-juhlien pitkän ja elävän historian. Näyttely vie kävijän vuosikymmenten yli kuvien, tekstien, videoiden ja digitaalisen leikekirjan avulla – aina vuoden 1947 ensimmäisistä juhlasta nykypäiviin saakka. Teemanäyttely on avoinna 12.12.–31.3.2026 ja se tarjoaa harvinaisen syväsukelluksen siihen, miten karjalainen yhteisöllisyys on rakentunut ja elänyt Heinolassa.
Heinolasta kasvoi sodan jälkeen yksi karjalaisen kulttuurin tärkeimmistä näyttämöistä. Heinolan väkimäärä kaksinkertaistui, kun Karjalan evakot saapuivat paikkakunnalle 1940-luvulla. He toivat mukanaan vahvan yhteisöllisyyden, mikä on kantanut vuosikymmenten yli: Käkisalmi-juhlat on yhteisönsä voiman ja sitkeyden symboli.
– Ensimmäiset juhlat järjestettiin kesällä 1947. Aika oli raskas: epävarmuus uusilla asuinsijoilla painoi mieltä, eikä tulevaisuudesta ollut varmuutta. Tuolloinen ajankohta – kaikkine puutteineen ja epävarmuus huomisesta oudoilla asuinsijoilla – oli painanut mielialat mataliksi.
– Mutta nyt oli mahdollisuus tavata naapureita ja tuttuja. Ja silloinen omenapuiden kaunistama Heinola toi mieleen Käkisalmen, ohivirtaava Kymijoki muistutti Vuoksea, muisteli edesmennyt teollisuusneuvos Eino Kolli juhlien alkutaipaleita vuonna 1987.
Juhlat kokosivat ensi kertaa yhteen satoja juuriltaan revittyjä ihmisiä. Juhlien sydämessä olivat alusta asti karjalainen kulttuuri ja yhteinen muisto. Vuonna 1947 kirkko täyttyi juhlaväestä niin, että kovaäänisiä oli asetettava ulos, jotta kaikki halukkaat pääsivät kuulolle.
Pääjuhlassa esiintyivät käkisalmelaisten omat taiteilijat: Tuure Ara ja Kastehelmi Karjalainen. Opettaja Arvi Räsänen lupasi jo ensimmäisessä juhlassa, että perinne jatkuisi vuosittain – lupaus, joka on pitänyt lähes keskeytyksettä 78 vuotta.
Karjalan historia ja evakkojen tarinat elävät Heinolassa
Käkisalmi-museo esittelee Karjalan historiaa ja tarinoita aikojen alusta vuoteen 1939-44 asti. Pysyvä näyttely kertoo Käkisalmen ja Karjalan historian merkittävistä vaiheista, ja erityinen osio on omistettu Heinolan seudulle muuttaneiden karjalaisten elämänvaiheille. Museon esillepano hyödyntää perinteistä esineistöä ja modernia esitysteknologiaa tarjoten sekä tietoa että elämyksiä.
Valtaosa esineistöstä on ollut esillä Käkisalmessa olleessa museossa 1930-luvulla, näin tukee museon perusajatusta. Valokuvilla, plansseilla ja digiviestinnällä on museossa merkittävä rooli, mutta myös aitoja esineitä esittämällä voidaan tarjota konkreettinen ajankuva museovieraille. Näyttelyssä kuvataan myös Karjalan kannaksen ja Vuoksen syntyä aikojen alusta lähtien
Museossa nähdään myös harvinaisuuksia, kuten Käkisalmen Ampialan kartanosta 1800-luvulta koottu näkymä Ampialan kartanon saliin. Museolla on säveltäjä Erkki Melartinin käyttämä piano, jolla säveltäjä viihdytti kartanon kesävieraita.
Museon yhteydessä toimii Kahvila Käki – kunnianosoitus karjalaiselle vieraan- varaisuudelle ja keskustelukulttuurille. Siellä voi nauttia perinteisiä karjalaisia herkkuja kodikkaassa ilmapiirissä. Käkipuoti on Käkisalmi-säätiön verkkokaupan toimipiste, josta voi hankkia laadukkaita tuotteita muistoksi ja lahjaksi.
Lukuhuone ja neuvottelutila Käenpesä tarjoaa tilan myös pienimuotoisille juhlille. Tilojen muunneltavuuden ansiosta museossa on lisäksi mahdollisuus järjestää monenlaisia yleisötapahtumia 60 henkilölle.
Käkisalmi-museon sijoituspaikaksi on valittu Heinola, koska Heinola on ollut käkisalmenlaisten evakoiden sijoituspaikka toisen maailmansodan jälkeen. Heinolan kaupungin väkiluku kaksinkertaistui 1940-luvulla karjalaisten tullessa paikkakunnalla. Museo sijaitsee Heinolan kulttuurikorttelissa, jossa on myös Heinolan kaupunginmuseo.
Käkisalmi – omenakukkien kaupunki
Perusnäyttely: Missä juuresi ovat, Käkisalmi 1294 -1939, Karjalan kannaksen ja Vuoksen synty, Käkisalmi idän ja lännen välissä, Käkisalmen talonpoikaiskulttuuria, Käkisalmen hengellinen elämä, karjalaisia Tiennäyttäjiä Heinolan seudulla.
Karjalaisia tiennäyttäjiä
Torilta tuttu heimopäällikkö – Veikko Mykrä
Torikivalteri, torikauppias, maaottelun huutosakin vetäjä, Käkisalmi-juhlien juontaja, karjalaisten heimopäällikkö ja paljon muuta. Veikko Mykrä ehti olla monessa ja monena. Heinolalaiset tunsivat hänet tuohihattupäisenä torikauppiaana, mutta mies tunnettiin myös Tukholman olympiastadionilla. Mykrä oli kotoisin Antreasta. Hän tosin tuli maailmaan junassa matkalla Viipurin synnytyslaitokselle. Imatralla syksyllä 1939 alkanut oppikoulu keskeytyi talvisotaan ja
Kerttu Luhtala – opettaja ja hyväntekijä
Opettaja Kerttu Luhtala sai yllättäen vakavan sairaskohtauksen ja poistui keskuudestamme Heinolassa 6. lokakuuta. Hän oli syntynyt Kanneljärvellä 26. joulukuuta 1913. Kerttu Luhtala jätti Heinolan kasvatus- ja kulttuurihistoriaan merkittävät jälkensä. Hän toimi oman kaupunkinsa parhaaksi opettajan hyvillä ominaisuuksilla. Hän oli voimakastahtoinen, oikeudenmukainen ja vaativa ihminen. Nämä ominaisuudet ovat olleet hänelle itselleen
Eino Kolli – sanansa mittainen Karjalan evakko
Eino Kolli (14.11.1925 – 17.7.2016) syntyi Käkisalmen maalaiskunnan Alapuustin kylässä Kollilan tilalla maanviljelijäperheen viidestä lapsesta nuorimpana. Kotitila oli ollut Kollin suvulla ainakin vuodesta 1687. Einon vanhemmat Tuomas ja Kaisa Kolli olivat menneet naimisiin vuonna 1912. Einolla oli kaksi sisarta, Jenny ja Lahja sekä kaksi veljeä, Viljo ja Väinö. Tilalla asui
