Minun koruni – Kalevalakoruja ja niiden tarinoita
Syksyn ajan Käkisalmi-museon teemanäyttelyssä kimaltelee suomalaisen muotoilun ja perinteen ainutlaatuinen juhla. Heinolan Kalevalaiset Naiset ry kokoama Minun koruni -näyttelyssä esillä yli 40 Kalevala-aiheista korua eri aikakausilta sekä niiden tarinoita.
Näyttely vie kävijän aikamatkalle muinaisten esikuvien ja nykymuotoilun maailmaan: osa koruista pohjautuu merovingi-, viikinki- ja ristiretkiaikaiseen esineistöön, osa taas on Kalevala Koru Oy:n nykyisten muotoilijoiden suunnittelemia.
Kalevalakorut ovat tunnettuja kauniista muotoilustaan ja vahvasta symboliikastaan. Ne ilmentävät voimaa, kauneutta ja kulttuuriperintöä – ja ovat vuosikymmenten ajan olleet arvokkaita lahjoja sekä rakastettuja perintökalleuksia.
Näyttelyssä tuodaan esille myös Kalevalakorujen merkittävä historia: miten Elsa Heporauta ja hänen aikalaistensa perustama koruliike 1930-luvulla kasvoi sodan keskellä tärkeäksi hyväntekeväisyyden tukijaksi, ja kuinka Kalevala Koru tänäkin päivänä ohjaa osan tuotostaan avustustoimintaan.
Karjalaisuus kulkee vahvasti mukana näyttelyssä. Monet korumallit ovat saaneet innoituksensa Karjalasta löydetyistä pronssi- ja hopeakoruista, ja Kalevalan runotkin on kerätty suurelta osin Vienan Karjalasta. Näyttely on samalla kunnianosoitus Kalevala Korun työlle suomalaisen ja karjalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi.
Hankkeen taustalla on yhdeksän Heinolan Kalevalaiset Naiset ry:n jäsentä, jotka ovat lainanneet omia korujaan näyttelyyn ja kertoneet niihin liittyviä muistoja. Tarinoita ja korujen merkityksiä on koottu info-tauluihin sekä museon digiseinälle. Näyttelyssä pääsee lisäksi tutustumaan korujen valmistuksessa käytettyyn vanhaan teknologiaan sekä näkemään seppämestari Kirsi Vahteran valmistamia Neidonvaaja-koruja.
Valokuvat näyttelyyn osallistuvista naisista ja heidän koruistaan on ottanut sysmäläinen valokuvaaja Silvi Kaarakainen.
Näyttely on avoinna 3.9.–31.10.2025 Käkisalmi-museossa.
Tervetuloa tutustumaan koruihin, jotka kertovat tarinoita sukupolvien takaa ja kantavat mukanaan suomalaisen kulttuuriperinnön kauneutta!
Kalevala-korut – muistoja, merkitystä ja voimaa sukupolvelta toiselle
Muistoja menneestä
Kalevala-korut osa ylisukupolvista perinnettä
Karjalan historia ja evakkojen tarinat elävät Heinolassa
Käkisalmi-museo esittelee Karjalan historiaa ja tarinoita aikojen alusta vuoteen 1939-44 asti. Pysyvä näyttely kertoo Käkisalmen ja Karjalan historian merkittävistä vaiheista, ja erityinen osio on omistettu Heinolan seudulle muuttaneiden karjalaisten elämänvaiheille. Museon esillepano hyödyntää perinteistä esineistöä ja modernia esitysteknologiaa tarjoten sekä tietoa että elämyksiä.
Valtaosa esineistöstä on ollut esillä Käkisalmessa olleessa museossa 1930-luvulla, näin tukee museon perusajatusta. Valokuvilla, plansseilla ja digiviestinnällä on museossa merkittävä rooli, mutta myös aitoja esineitä esittämällä voidaan tarjota konkreettinen ajankuva museovieraille. Näyttelyssä kuvataan myös Karjalan kannaksen ja Vuoksen syntyä aikojen alusta lähtien
Museossa nähdään myös harvinaisuuksia, kuten Käkisalmen Ampialan kartanosta 1800-luvulta koottu näkymä Ampialan kartanon saliin. Museolla on säveltäjä Erkki Melartinin käyttämä piano, jolla säveltäjä viihdytti kartanon kesävieraita.
Museon yhteydessä toimii Kahvila Käki – kunnianosoitus karjalaiselle vieraan- varaisuudelle ja keskustelukulttuurille. Siellä voi nauttia perinteisiä karjalaisia herkkuja kodikkaassa ilmapiirissä. Käkipuoti on Käkisalmi-säätiön verkkokaupan toimipiste, josta voi hankkia laadukkaita tuotteita muistoksi ja lahjaksi.
Lukuhuone ja neuvottelutila Käenpesä tarjoaa tilan myös pienimuotoisille juhlille. Tilojen muunneltavuuden ansiosta museossa on lisäksi mahdollisuus järjestää monenlaisia yleisötapahtumia 60 henkilölle.
Käkisalmi-museon sijoituspaikaksi on valittu Heinola, koska Heinola on ollut käkisalmenlaisten evakoiden sijoituspaikka toisen maailmansodan jälkeen. Heinolan kaupungin väkiluku kaksinkertaistui 1940-luvulla karjalaisten tullessa paikkakunnalla. Museo sijaitsee Heinolan kulttuurikorttelissa, jossa on myös Heinolan kaupunginmuseo.
Käkisalmi – omenakukkien kaupunki
Perusnäyttely: Missä juuresi ovat, Käkisalmi 1294 -1939, Karjalan kannaksen ja Vuoksen synty, Käkisalmi idän ja lännen välissä, Käkisalmen talonpoikaiskulttuuria, Käkisalmen hengellinen elämä, karjalaisia Tiennäyttäjiä Heinolan seudulla.
Karjalaisia tiennäyttäjiä
Torilta tuttu heimopäällikkö – Veikko Mykrä
Torikivalteri, torikauppias, maaottelun huutosakin vetäjä, Käkisalmi-juhlien juontaja, karjalaisten heimopäällikkö ja paljon muuta. Veikko Mykrä ehti olla monessa ja monena. Heinolalaiset tunsivat hänet tuohihattupäisenä torikauppiaana, mutta mies tunnettiin myös Tukholman olympiastadionilla. Mykrä oli kotoisin Antreasta. Hän tosin tuli maailmaan junassa matkalla Viipurin synnytyslaitokselle. Imatralla syksyllä 1939 alkanut oppikoulu keskeytyi talvisotaan ja
Kerttu Luhtala – opettaja ja hyväntekijä
Opettaja Kerttu Luhtala sai yllättäen vakavan sairaskohtauksen ja poistui keskuudestamme Heinolassa 6. lokakuuta. Hän oli syntynyt Kanneljärvellä 26. joulukuuta 1913. Kerttu Luhtala jätti Heinolan kasvatus- ja kulttuurihistoriaan merkittävät jälkensä. Hän toimi oman kaupunkinsa parhaaksi opettajan hyvillä ominaisuuksilla. Hän oli voimakastahtoinen, oikeudenmukainen ja vaativa ihminen. Nämä ominaisuudet ovat olleet hänelle itselleen
Eino Kolli – sanansa mittainen Karjalan evakko
Eino Kolli (14.11.1925 – 17.7.2016) syntyi Käkisalmen maalaiskunnan Alapuustin kylässä Kollilan tilalla maanviljelijäperheen viidestä lapsesta nuorimpana. Kotitila oli ollut Kollin suvulla ainakin vuodesta 1687. Einon vanhemmat Tuomas ja Kaisa Kolli olivat menneet naimisiin vuonna 1912. Einolla oli kaksi sisarta, Jenny ja Lahja sekä kaksi veljeä, Viljo ja Väinö. Tilalla asui
