Kesän makuja menneisyydestä – aikamatka pula-ajan keittiöön
Kuvittele astuvasi keittiöön, jossa kahvi tuoksuu – mutta pannussa porisee paahdettua sikuria ja perunankuoria. Voi on vaihtunut perunatärkkelykseen, maustettuna suolalla ja tilkalla maitoa. Pöydässä on höyryävää nokkosperunamuhennosta ja jälkiruuaksi puolukka-porkkanakiisseliä. Tervetuloa vuoteen 1942 – tai oikeastaan kesään 2025 Käkisalmi-museolle.
Kesän teemanäyttely Arki kortilla – aisti ja maista pula on elämys kaikille aisteille. Se vie kävijän keskelle sota-ajan arkea, jolloin suomalaiset perheet loivat ruokaa kekseliäisyydellä, ei runsaudella. Aikakauden reseptit opastavat edelleen säästäväiseen, mutta maukkaaseen ruoanlaittoon – ehkä enemmän kuin koskaan nykyisessä kestävyyskeskustelussa.
Näyttely on avoinna 1.6.–31.8.2025, ja sen sydän on museon oma evakkokeittiö. Siellä valmistetaan maisteltavaksi aitoja makupaloja aikakauden ohjeilla. Rohkenetko kokeilla ohraleipäsiä tai pula-ajan kaurakakkua?
Esillä ovat myös ajan keittiövälineet, säännöstelykortit ja viranomaisten neuvontamateriaalit, jotka muistuttavat, miten yhdessä selvitään vaikeista ajoista – ja miten niukkuus voi synnyttää yllättävää luovuutta.
Museokahvila Käessä tarjoillaan lisäksi teemaan sopivia herkkuja, jotka vievät kielen mennessään – ja ajatukset ajassa taaksepäin.
Tervetuloa Käkisalmi-museoon kokemaan, miltä selviytyminen maistui.
Karjalan historia ja evakkojen tarinat elävät Heinolassa
Käkisalmi-museo esittelee Karjalan historiaa ja tarinoita aikojen alusta vuoteen 1939-44 asti. Pysyvä näyttely kertoo Käkisalmen ja Karjalan historian merkittävistä vaiheista, ja erityinen osio on omistettu Heinolan seudulle muuttaneiden karjalaisten elämänvaiheille. Museon esillepano hyödyntää perinteistä esineistöä ja modernia esitysteknologiaa tarjoten sekä tietoa että elämyksiä.
Valtaosa esineistöstä on ollut esillä Käkisalmessa olleessa museossa 1930-luvulla, näin tukee museon perusajatusta. Valokuvilla, plansseilla ja digiviestinnällä on museossa merkittävä rooli, mutta myös aitoja esineitä esittämällä voidaan tarjota konkreettinen ajankuva museovieraille. Näyttelyssä kuvataan myös Karjalan kannaksen ja Vuoksen syntyä aikojen alusta lähtien
Museossa nähdään myös harvinaisuuksia, kuten Käkisalmen Ampialan kartanosta 1800-luvulta koottu näkymä Ampialan kartanon saliin. Museolla on säveltäjä Erkki Melartinin käyttämä piano, jolla säveltäjä viihdytti kartanon kesävieraita.
Museon yhteydessä toimii Kahvila Käki – kunnianosoitus karjalaiselle vieraan- varaisuudelle ja keskustelukulttuurille. Siellä voi nauttia perinteisiä karjalaisia herkkuja kodikkaassa ilmapiirissä. Käkipuoti on Käkisalmi-säätiön verkkokaupan toimipiste, josta voi hankkia laadukkaita tuotteita muistoksi ja lahjaksi.
Lukuhuone ja neuvottelutila Käenpesä tarjoaa tilan myös pienimuotoisille juhlille. Tilojen muunneltavuuden ansiosta museossa on lisäksi mahdollisuus järjestää monenlaisia yleisötapahtumia 60 henkilölle.
Käkisalmi-museon sijoituspaikaksi on valittu Heinola, koska Heinola on ollut käkisalmenlaisten evakoiden sijoituspaikka toisen maailmansodan jälkeen. Heinolan kaupungin väkiluku kaksinkertaistui 1940-luvulla karjalaisten tullessa paikkakunnalla. Museo sijaitsee Heinolan kulttuurikorttelissa, jossa on myös Heinolan kaupunginmuseo.
Käkisalmi – omenakukkien kaupunki
Perusnäyttely: Missä juuresi ovat, Käkisalmi 1294 -1939, Karjalan kannaksen ja Vuoksen synty, Käkisalmi idän ja lännen välissä, Käkisalmen talonpoikaiskulttuuria, Käkisalmen hengellinen elämä, karjalaisia Tiennäyttäjiä Heinolan seudulla.
Karjalaisia tiennäyttäjiä
Torilta tuttu heimopäällikkö – Veikko Mykrä
Torikivalteri, torikauppias, maaottelun huutosakin vetäjä, Käkisalmi-juhlien juontaja, karjalaisten heimopäällikkö ja paljon muuta. Veikko Mykrä ehti olla monessa ja monena. Heinolalaiset tunsivat hänet tuohihattupäisenä torikauppiaana, mutta mies tunnettiin myös Tukholman olympiastadionilla. Mykrä oli kotoisin Antreasta. Hän tosin tuli maailmaan junassa matkalla Viipurin synnytyslaitokselle. Imatralla syksyllä 1939 alkanut oppikoulu keskeytyi talvisotaan ja
Kerttu Luhtala – opettaja ja hyväntekijä
Opettaja Kerttu Luhtala sai yllättäen vakavan sairaskohtauksen ja poistui keskuudestamme Heinolassa 6. lokakuuta. Hän oli syntynyt Kanneljärvellä 26. joulukuuta 1913. Kerttu Luhtala jätti Heinolan kasvatus- ja kulttuurihistoriaan merkittävät jälkensä. Hän toimi oman kaupunkinsa parhaaksi opettajan hyvillä ominaisuuksilla. Hän oli voimakastahtoinen, oikeudenmukainen ja vaativa ihminen. Nämä ominaisuudet ovat olleet hänelle itselleen
Eino Kolli – sanansa mittainen Karjalan evakko
Eino Kolli (14.11.1925 – 17.7.2016) syntyi Käkisalmen maalaiskunnan Alapuustin kylässä Kollilan tilalla maanviljelijäperheen viidestä lapsesta nuorimpana. Kotitila oli ollut Kollin suvulla ainakin vuodesta 1687. Einon vanhemmat Tuomas ja Kaisa Kolli olivat menneet naimisiin vuonna 1912. Einolla oli kaksi sisarta, Jenny ja Lahja sekä kaksi veljeä, Viljo ja Väinö. Tilalla asui
