Karjalan kannas keskellä sotatannerta Lahden yllä käytyjä ilmataisteluja saattoi seurata Heinolasta kirkkaina pakkaspäivinä. Karjala oli keskeinen taistelutanner sekä talvi- että jatkosodassa, koska se sijaitsi Neuvostoliiton ja Suomen välisellä rajalla. Talvisodassa Neuvostoliitto hyökkäsi Karjalan kannaksen kautta yrittäen pakottaa Suomen luovuttamaan alueita. Jatkosodassa Suomi pyrki palauttamaan menetetyt alueet ja saavuttikin tilapäisesti Karjalan

Käkisalmen kansallispuku odottaa uutta tulemista Käkisalmen kansallispuvun varhaisista vaiheista tiedetään vähän, mutta jo 1700-luvun puolivälin jälkeen vanhoista perukirjoista löytyy mainintoja rahvaan käyttämistä liivihameista, joita kutsutaan hartuushameiksi. Esimerkiksi suomenkielinen hartuushame-termi on 1782 käkisalmelaisen Maria Juhontytär Tiiran perukirjassa. Kansallismuseon kokoelmissa hartuushameita on Pyhäjärveltä, Käkisalmesta, Raudusta, Sakkolasta ja Metsäpirtistä. Väritykseltään ja materiaaleiltaan ne

Käkisalmen kirkot Lännen ja idän kirkkojen vaikutus ja hengellinen hallinta Käkisalmessa riippui vahvasti kahden keskenään vallasta taistelleen valtion, Ruotsin ja Novgorodin/Venäjän, voimasuhteista. 1200-luvun lopussa Ruotsi ei ollut vielä ennättänyt ulottaa valtaansa Karjalaan ja Käkisalmeen, mutta kolmannen ristiretken jälkeen 1294 ruotsalainen sotajoukko saapui Käkisalmeen ja valloitti linnan. Jo seuraavana vuonna novgorodilaiset