Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen yhdistys

Venäläinen upseeri Rafail Aleksandrovits Tsernosvitov karkotettiin joulukuussa 1849 Käkisalmeen, jossa karkotusvuodet sujuivat hyvin. Karkotustuomion päättyessä v. 1854, upseeri halusi palkita kaupunkia lahjoittamalla 500 hopearuplaa, sillä ehdolla, että kaupungin rouvat perustavat ja ylläpitävät Köyhäin lasten koulua. Lahjoitus johti Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistyksen perustamiseen keväällä v.1855. Heti syksyllä lahjoitusta alettiin kartuttamaan järjestämällä ensimmäiset suuret arpajaiset sekä Kaisanpäivänä 25. marraskuuta suuret juhlat ja tanssiaiset.

Wiborg-lehden numerossa 99 Käkisalmen kirjeenvaihtaja kertoo ´korkean asianomaisen´ luvan saamisesta rouvasväenyhdistyksen perustamiseksi; sen tarkoituksena olisi saada mainittu koulu niin pian kuin suinkin käyntiin, ja näin tarjoutuisi kaupunkimme naisväelle tilaisuus toimia näin hyvän tarkoituksen edistämiseksi. Innostus ylitti kaikki odotukset, ja muutamassa kuukaudessa oli jo saatu 139 arpajaisvoittoa kokoon, suurelta osaltaan aivan kauniita käsitöitä, jotka arvottaisiin kyseessäolevan koulun hyväksi. Jo pelkästään arpojen katselumaksuja kertyi 20 ruplaa 30 kopeekkaa hopeaa, vaikka sisäänpääsymaksu ei ollut kuin 5 kopeekkaa. Arpoja myytiin 650 kpl., niistä saatiin 325 ruplaa ja lisäksi tuli vielä 48 ruplaa 40 kopeekkaa tanssiais-baalista, joka pidettiin sunnuntaina 25p.nä marraskuuta. Näin oli rouvasväenyhdistys koonnut perusrahastonsa 393 hopearuplaa 70 kopeekkaa. ”Toivottavaa olisi, että harrastus asiaan aina pysyisi yhtä yleisenä ja yhtä lämpimänä kuin tähänkin asti.”

Köyhäinkoulu perustettiin v. 1859. Lapsia opetettiin lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan, laulamaan ja tekemään käsitöitä. Kaupungin mamsellit toimivat opettajina. Yhdistys maksoi kaiken. Koulu oli toiminnassa siihen asti, kunnes Käkisalmeen perustettiin vuonna 1876 varsinainen kansakoulu. Vielä tämän jälkeenkin Rouvasväen yhdistys vastasi kansakoulun köyhien lasten vaatetuksesta. Yhdistys oli myös tukemassa, kun kaupunkiin perustettiin ensimmäistä yhteiskoulua 1892.

Kansakoulun perustamisen jälkeen päätettiin v. 1885 perustaa ja ylläpitää Käsityökoulu. Koulu jakaantui kutoma- ja ompeluosastoihin. Yhdistys maksoi opettajien palkat, hankinnat ja käyttökulut. Koulun nimi muuttui vuonna 1936 Käkisalmen Naiskotiteollisuuskouluksi. Nykyisin se on osa Mikkelin ammattiopistoa. Jo varhain koulussa valmistettiin myös Käkisalmen kansallispukuja.

Käsityökoulun ohella yhdistys teki monenlaista vähävaraisten hyväntekeväisyystyötä; ylläpiti kapalo- ja kotiapulaiskerhoa, järjesti 1919 pyynnöstä hätäaputöitä naisille ja huolehti kaupunkiin jääneistä orpolapsista maksoi stipendejä kansakoulun ja yhteiskoulun/yhteislyseon oppilaille aina vuoteen 1939 asti.

Vuonna 1938 yhdistys osti entisen Tenkalahden kansakoulurakennuksen, ns. ”Valistustalon”, ja remontoi sen talvikauden 1938-1939 aikana kotiteollisuuskouluksi. Siihen tuli myös opettajan asunto ja yhdistykselle toimi- ja kokoontumistilat.

Marraskuun viimeinen päivä alkoi Talvisota. Jo joulukuun pommituksissa 1939 koulun pihalla ollut varastorakennus sai osuman ja paloi maan tasalle. Alkoi evakkotaival. Koulu muutti aluksi Lappeenrantaan ja myöhemmin Mikkeliin.

Sodan jälkeen yhdistys luovutti saamistaan Karjalaan jääneen omaisuuden korvauksista merkittävän osan Mikkelin kotiteollisuuskoululle (1947). Vuotta myöhemmin joulukuussa Kotiteollisuuskoulu luovutettiin lopullisesti Mikkelin läänin Kotiteollisuusyhdistykselle.

Yhdistys on jatkanut toimintaansa Helsingistä käsin muun muassa järjestämällä kuukausikokouksia jäsenistölleen ja osallistumalla aktiivisesti Käkisalmi-säätiön järjestämiin tilaisuuksiin. Rouvasväen yhdistys on tuntenut mielenkiintoa myös kotikaupunkinsa Käkisalmen yhteiskoulua kohtaan, joka siirrettiin syksyllä 1944 valtioneuvoston päätöksellä Turkuun. Koulu jatkaa siellä Turun Normaalikouluna, jonka oppilaille yhdistys on usein lahjoittanut stipendejä.

Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen yhdistyksessä toimineiden naisten toimeliaisuus, pyyteettömyys ja uhrautuva työ jo ennen sotaa lähes sadan vuoden ajan rikastutti suuresti Käkisalmen pienoista, omenakukkien kaupunkia.

Nykyisin tärkeimpinä tehtävinä yhdistyksellä on käkisalmelaisen ja karjalaisen kulttuurin vaaliminen ja säilyttäminen sekä muistelemisen sävyttämä yhdessäolo. Yhdistys viettää 170-vuotisjuhlaa Kaisanpäivänä 2025.

Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen yhdistyksellä oli myös Lappeenrannan osasto ja Heinolan osasto

Lappeenrannan osaston perustava kokous pidettiin 3.2.1965 Kerttu Nokelaisen luona. Läsnä oli yksitoista henkeä. Osaston puheenjohtajaksi valittiin Aino Pettinen. Jäsenmäärä kasvoi vähitellen ja vuonna 1967 oli jo 17 varsinaista jäsentä ja 5 kannattajajäsentä.

Vuosi 1967 oli merkittävä, sillä Lappeenrannan osasto, kuultuaan kirkkoherra Mustalalta Käkisalmen kirkon pelastuneesta alttaritaulusta, alkoi ottaa asiasta selvää Helsingin yhdistyksen avulla. Selvisi, että Käkisalmen vanhan kirkon alttaritaulu sekä kirkossa ollut toinen taulu nimeltään ”Viimeinen tuomio” olivat Kirkkohallituksen hallussa. Helsingin rouvasväen yhdistyksen ja Lappeenrannan osaton yhteistyöllä Kirkkohallitus siirsi kaikkiaan neljä alttaritaulua Lappeenrannan taidemuseoon. Taulujen ”paljastustilaisuudessa” oli läsnä yli 60 henkeä.

Lappeenrannan osaston kokoukset pidettiin joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Osaston kokouksissa laulettiin, luettiin tarinoita, otteita kirjeistä ja kirjoista. Osasto kutsui myös kaikkia Lappeenrannan käkisalmelaisia Kurssikeskuksen järjestämille lounaille. Ne olivat suosittuja kokoontumisia, joissa kuultiin muun muassa pakkoluovutetussa Karjalassa ja Käkisalmessa käyneiden kertomuksia ja kokemuksia.

Osaston jäsenten ikääntyessä keskusteltiin toiminnan lopettamisesta jo v. 1983, mutta keskustelun lopputulokseksi tuli, että päätettiin jatkaa. Vaikka vuonna 1986 toiminnassa oli vielä 19 jäsentä ja kaksi miesjäsentä, osasto katsottiin parhaaksi lopettaa, lähinnä jäsenten ikääntymisen vuoksi. Jäljelle jääneitä ja kannattajajäseniä liittyi Helsingin pääyhdistykseen. Viimeinen kokous pidettiin 20.11.1987.

Heinolan osasto perustettiin 9.4.1970 käkisalmelaisten sijoituspaikkakunnalle Anna Sihvon aloitteesta. Hän toimi Heinolan osaston ensimmäisenä puheenjohtajana 1970-74. Mukana oli tuolloin 24 jäsentä. Kokoontumispaikkana oli usein Kristiinakodin kerhohuone ja pikkujouluja vietettiin Heta-Muorissa. Vuonna 1973 joulujuhlaan kutsuttiin kaikkia Heinolan käkisalmelaisia, ja heitä tuli 48.

Kokouksissa vierailivat mm. Rauni Lähteenkorva ja taiteilija Armas Lähteenkorva ja Sanni Leinonen Aino Ollilan käsitöiden kanssa. Useilla Heinolan osastolaisilla oli itse tehty Käkisalmen ja/tai muinaissuomalainen kansallispuku.

Muusta toiminnasta mainittakoon – muistelohetkien lisäksi – retki Saimaan kanavaa pitkin Leningradiin, v. 1978 Kuortin lasitehtaalle, v. 1979 Bomba-talolle, Turkuun, v. 1991 Kuortin kartanoon, mm. Elsa Karin ja muiden huviloille.

Vuonna 1990 jäsenmäärä oli 23 jäsentä plus kunniajäsen Anna Sihvo. Ilmeisesti osaston jäsenten ikääntymisen vuoksi osasto päätettiin lopettaa 7.4.1992. Heinolalaisia on sen jälkeen liittynyt pääyhdistykseen.