Kerttu Luhtala – opettaja ja hyväntekijä
Opettaja Kerttu Luhtala sai yllättäen vakavan sairaskohtauksen ja poistui keskuudestamme Heinolassa 6. lokakuuta. Hän oli syntynyt Kanneljärvellä 26. joulukuuta 1913.
Kerttu Luhtala jätti Heinolan kasvatus- ja kulttuurihistoriaan merkittävät jälkensä. Hän toimi oman kaupunkinsa parhaaksi opettajan hyvillä ominaisuuksilla.
Hän oli voimakastahtoinen, oikeudenmukainen ja vaativa ihminen. Nämä ominaisuudet ovat olleet hänelle itselleen ja hänen vuosikymmeniä kestäneelle kasvattajan työlleen korvaamattomia.
Karjalassa syntynyt Kerttu Luhtala joutui jättämään kotinsa ja hän menetti puolisonsa sodan melskeissä. Pienen tyttärensä kanssa hän ei lamaantunut menetyksistään. Hän meni sinne, mihin niissä olosuhteissa oli kulloinkin mentävä.
Kerttu Luhtala valmistui kansakoulunopettajaksi 1936 Sortavalan seminaarista. Myöhemmin hän suoritti äidinkielen aineopettajan tutkinnon 1970 ja ala-asteen historian opettajan pätevyyden hän sai vuonna1971. Luhtala toimi Enson kansakoulun opettajana kahdessa eri jaksossa Ja välillä kolme vuotta Haapajärvellä.
Heinolassa hän oli Jyrängön koulun opettajana vuosina 1944-1974, josta ajasta koulunjohtajana 1956-1965. Samalla hän kantoi vastuuta yhteisistä asioista.
Hän oli jäsenenä Lahden opettajayhdistyspiirissä yli 20 vuotta ja 1960-luvun lopulla viisi vuotta varapuheenjohtajana.
Suomen kansakoulunopettajain Liittoon liittovaltuuston jäseneksi hänet valittiin 1953-1956. Heinolan kaupungin opettajayhdistyksen hallituksen jäsenenä hän oli vuosina 1951-1970 ja varapuheenjohtajaksi valittuna 1962-1970.
Kerttu Luhtala piti tärkeänä naisten moninaisten taitojen arvostamista. Hän antoi merkittävän panoksensa Heinolan Liike-ja Virkanaisten Yhdistykselle. Hän kantoi yhdistyksessä vastuun useissa eri jaksoissa. Hänet valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi yli 20 vuoden aikana. Tämän jälkeen hän ehti olla pitkästi yli kymmenen vuotta kunniapuheenjohtajana.
Kymmenien vuosien mittainen koulu- ja kasvatustoiminta edellyttivät häneltä itseltään jatkuvaa opiskelua, uupumatonta lukuharrastusta, kuuntelua ja pohdiskelevaa keskustelua, jopa väittelyäkin.
Opettaja Kerttu Luhtala toimi Heinolan kaupungin sosiaalilautakunnan jäsenenä 18 vuotta ja samoin lastentarhan ja -seimenjohtokunnanjäsenenä sekä jälkimmäisessä myös puheenjohtajana 9 vuotta. Hän oli valtuuston varajäsenenä 1961-1964 ja kansakoulun johtokunnan opettajajäsenenä 1962-1964. Heinolan kaupunkiseurakunnan kirkkovaltuuston jäseneksi valittuna hän toimi aktiivisesti yli 20 vuoden ajan. Sinä aikana hän teki historiallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä aloitteita, esimerkiksi hautausmaata koskien. Merkittävin aloite lienee ollut Vanhan pappilan restaurointi seurakuntaväen käyttöön.
Seurakunnan yhteiskunnallisen työn toiminnassa hän oli kehittelemässä työttömien ja heidän perheittensä jouluateriaperinnettä. Muutenkin olivat työttömät ja ahdingossa elävät hänen sydäntään lähellä. Samaan aihepiiriin kuului hanke järjestää pikkupappilan päätyasunto tilapäiseksi tukiasunnoksi sitä tarvitseville.
Kerttu Luhtalalle on myönnetty lukuisa joukko mitaleita ja ansiomerkkejä. Heinolan Liike-ja Virkanaiset ry:n taiteilija Leena Puraselta tilaama muotokuva lahjoitettiin kaupungille vuonna 1989.
Opettaja Luhtala teki myös henkilökohtaisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita lahjoituksia. Heinolan kaupunkiseurakunnalle hän antoi kauniiksi kristillisen valon symboliksi liittyviä esineitä: kirkon saarnatuolia koristavat neljä kynttilälampettia, ja vanhan pappilan kappelissa on pari Tapio Wirkkalan suunnittelemaa hopeista kynttilänjalkaa.
Heinolan kaupunginmuseo sai vastaanottaa arvokkaan noin 150 kappaleen mitali-ja rahakokoelman. Vanhimmat mitalit ovat peräisin yli 1 000 vuoden takaa. Taidemuseon tiloissa voi nähdä Luhtalan kokoelman taide- ja grafiikkatöitä, joita hän lahjoitti 47 taulun kokoelman. Lisäksi muutamia tauluja saatiin häneltä koristamaan Heinolan Musiikkiopiston tiloja.
Anja Mastosalo
