Laatokan luoteisen ja pohjoisen osan tyypillistä teollisuutta olivat sahat. Alue tarjosi niille hyvät edellytykset. Tukkipuuta riitti metsissä, sulan veden aikana sahatavaraa oli helppo kuljettaa Laatokkaa pitkin ja alueen monet joet…

Laatokan alue muodosti talvi- ja jatkosodan aikana Suomelle tärkeän sisävesipuolustuksen alueen. Valamon saaristo, Laatokan ulkosaaret ja Sortavalan rannikko olivat osa laajaa rannikkotykistöjärjestelmää, jonka tehtävänä oli turvata Laatokan vesiliikenne, estää vihollisen…

Jo kivikaudelta lähtien Laatokka on ollut osa monipuolista vesitieverkostoa, jota pitkin kuljettiin Vienanmeren, Laatokan, Saimaan, Päijänteen, Inarinjärven, Pohjanlahden ja Suomenlahden välillä. Reittejä käytettiin niin talvella kuin kesälläkin pyynti- ja kauppamatkoilla.…

Itämaisen eli Krimin eli Oolannin sodan aikana Laatokan merkitys oli suuri, myös ruuan kuljetuksessa. Tuolloin Suomi oli riippuvainen viljan tuonnista ja se liikenne siirtyi Suomenlahdelta sisämaahan. Tavaraliikenne kulki Venäjältä Laatokan…

Laatokan ulapoilla eli vielä 1900-luvun alkupuolella omaleimainen pyyntikulttuuri, jossa yhdistyivät kalastajien elinkeino, vanhat uskomukset ja poikkeuksellinen luonnontuntemus. Laatokan norppa, laatokanhylje (Pusa hispida ladogensis), oli monelle rannikon kalastajalle tärkeä lisä toimeentuloon…

Käkisalmi-museon uusi näyttely Laatokka – Karjalan meri johdattaa kävijät Euroopan suurimman järven vaiheisiin jääkauden jälkeisestä synnystä aina Karjalan kukoistuksen aikaan saakka. Näyttely kokoaa yhteen Laatokan luonnonhistorian, kauppareittien synnyn, karjalaisen kulttuurin…

Metsät ja vedet olivat Viipurin läänin ja Laatokan seudun tärkeimmät luonnonvarat, mutta myös mineraaleilla oli suuri merkitys. Laatokan Karjalasta, Ruskealan louhokselta kuljetettiin kiveä Pietariin merkittäviin rakennuksiin 1700-luvun puolivälistä. Ruskealan marmoria…

Laatokka ei ole aina ollut Laatokka. Itämerensuomalaisia kieliä puhuneet ihmiset kutsuivat Euroopan suurinta järveä Nevajärveksi, ja tämä nimi oli myös venäläisten käytössä vielä 1500-luvulla. Tästä on todisteena Ruotsin kuningas Kustaa…

Laatokan vesistö on muodostunut viimeisimmän jääkauden jälkeen jopa dramaattisten luonnonmullistusten seurauksena. Laatokan vedenkorkeus on vaihdellut moneen otteeseen jopa kymmenillä metreillä, ja vaihtelut ovat muun muassa peittäneet järven rannoille sijoittuneen asutuksen…

Karjalan rataverkko oli ennen sotia Suomen tihein. Autonomian aikana rakennetut pääradat kulkivat Riihimäen ja Pietarin välillä sekä Viipurin ja Joensuun välillä. Karjalassa oli paljon myös pistoraiteita ja haararatoja. Ratojen rakentamiselle…

Laatokan ulapoilla eli vielä 1900-luvun alkupuolella omaleimainen pyyntikulttuuri, jossa yhdistyivät kalastajien elinkeino, vanhat uskomukset ja poikkeuksellinen luonnontuntemus. Laatokan norppa, laatokanhylje (Pusa hispida ladogensis), oli monelle rannikon kalastajalle tärkeä lisä toimeentuloon…

Laatokan luostarit syntyivät kahden historian välissä Laatokan saarilla sijaitsevat Valamon ja Konevitsan luostarit ovat vuosisatojen ajan olleet ortodoksisen Karjalan hengellisiä keskuksia. Niiden syntyhistoria ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Tutkimus ja kirkollinen…

Tutkimustieto ja perimätieto kertovat Valamosta ja Konevitsasta eri tavalla Laatokan saarilla sijaitsevat Valamon ja Konevitsan luostarit ovat vuosisatojen ajan olleet ortodoksisen Karjalan hengellisiä keskuksia. Niiden syntyhistoria ei kuitenkaan ole yksiselitteinen.…

Sotienvälisenä aikana Laatokan pohjoisrannasta muodostui yksi Suomen tunnetuimmista matkailualueista. Erityisesti Sortavala nousi kansainvälisesti tunnetuksi matkailukaupungiksi, jonka kautta kuljettiin niin Laatokan saaristoon, Valamon luostariin kuin Karjalan vaaramaisemiin. Samalla myös Käkisalmi eli…

Laatokan valtava vesistöalue ja sen mahdollistamat yhteydet kaukaisille seuduille olivat keskeisiä edellytyksiä Karjalan muinaisen kulttuurin kehittymiselle ja vaurauden kasautumiselle. Laatokkaan tai Laatokasta laskee jokia, joita pitkin on kuljettu kaakkoon Volgan…

Laatokalle tyypilliset veneet kehittyivät satojen vuosien kuluessa sopimaan järven olosuhteisiin. Vaikutteita tuli monesta suunnasta. Mallia ja oppia on otettu muun muassa Vienanmereltä. Länsimaisten merenkulkijoiden mukaan Vienanmeren alukset olivat 1500-luvulla limisaumaisia…

Aamuyö on vasta vaihtumassa harmaaseen kajoon, kun vene irtoaa Laatokan rannasta. Ilma on tyyni, mutta kokeneet kalastajat tietävät, että järvi voi muuttua hetkessä armottomaksi. Euroopan suurin järvi ei anna anteeksi…

Suomensukuisten kansojen ja kielen alkuperä ja tänne asettumisen ajankohta ovat olleet usean eri tieteenalan tutkimushaasteena ainakin 1800-luvulta alkaen. Arkeologit, kielitieteilijät, historioitsijat ja nyttemmin myös paleoantropologit ovat esittäneet useita erilaisia teorioita…

Käkisalmen rannikon Kalastajainseura syntyi aikana, jolloin Laatokka oli rannikon ihmisille sekä elannon lähde että vaativa työympäristö. Käkisalmen rannikon kalastajat tunnettiin erityisesti syötti- ja koukkukalastuksen taitajina, jotka liikkuivat suurilla veneillään kauas…

Muinaislinnat ovat korkeita maastokohtia tai saaria, joissa on ihmisen rakentamia kivi- tai maavalleja tai muita ihmisen tekemiä rakenteita. Luovutetun Karjalan alueella on runsaasti paikkoja, joiden nimet viittaavat linnaan tai valvontaan.…