Historiaa ja tarinoita vuodesta 1294

Käkisalmesta evakkoon – Karjalaiskaupungin raskas tie 1939–1944
Käkisalmesta evakkoon – karjalaiskaupungin raskas tie 1939–1944 Ensimmäinen evakuointi talvisodan alla (syksy 1939) Kun talvisodan uhka kävi ilmeiseksi syksyllä 1939, käkisalmelaiset määrättiin väestönsiirtoon Pohjanmaalle. Kaupungin väki sijoitettiin Ähtäriin. Maalaiskuntalaiset ohjattiin Ylistaroon, Lapualle ja Nurmoon. Ähtärissä toimeentulo oli niukkaa, ja monet perheet hakeutuivat itsekseen lähemmäs Etelä‑Suomea. Kesällä 1940 enää noin 500–600

Arki kortilla – aisti ja maista pula-aika
Käkisalmi-museon kesänäyttely Aisti ja maista pula-aika vie aikamatkalle pula-ajan ja perinteisen karjalaisen ruoan äärelle. Pula-ajan ruokaohjeissa yksinkertaiset raaka-aineet taipuvat ravitseviksi arkiherkuiksi, jotka kertovat selviytymisestä, kekseliäisyydestä ja vahvasta ruokaperinteestä. Näyttely avautui yleisölle 1.6. ja on esillä 31.8.2025 saakka. Näyttelyn taustalla toimii kesällä museon evakkokeittiö, joka tuo historian eläväksi maistamisen kautta. Näyttelyvieraille

Luonnonvoimat synnyttivät Karjalankannaksen
Luonnonvoimat synnyttivät Karjalankannaksen Karjalankannaksen historia on tiiviisti sidoksissa jääkauden jälkeisiin muutoksiin ja maankohoamisen synnyttämien vesireittien avautumisiin ja kuihtumisiin. Mannerjäätiköiden sulamisvesien aiheuttama valtamerien pinnan nousu sekä maankohoaminen ovat muokanneet Itämeren altaan olosuhteita dramaattisesti ja muuttanut Saimaan ja Laatokan vesien purkautumisreittejä. Näiden suurten vesistöjen joet ovat palvelleet kulkureitteinä idän ja lännen sekä

1800-luvulla Vuoksi kaivettiin uuteen uomaan
1800-luvulla Vuoksen virtaus puolittui Käkisalmessa Vuonna 1818 kevättulvan aikaan Suvannon vedet syövyttivät uuden lasku-uoman Taipaleen kylän kohdalla sijainneeseen hiekkaiseen kannakseen ja vedet alkoivat virrata esteettä Laatokkaan Taipaleenjokea pitkin. Järven vedenpinta laski muutamassa tunnissa yli kuusi metriä ja myöhemmin vielä lisää niin, että pinta aleni yhteensä lähes kahdeksan metriä. Aiemmin Vuoksen

Käkisalmi –omenakukkien kaupunki
Käkisalmi – omenakukkien kaupunki Käkisalmen varhaisvaiheet Tarinan mukaan Käkisalmi perustettiin siihen paikkaan, missä ensimmäisen kerran kuultiin käen kukkuvan. Nimen jälkiosa viittaa salmeen, joka muodostui tärkeäksi kauppareittien risteyskohdaksi. Alun perin alueella sijaitsi karjalainen suurkylä sekä siihen liittyvä puinen kylälinnake. Historiallisesti Käkisalmesta tuli monien valtataisteluiden keskus. Ruotsi ja Venäjä, sekä lännen että

Ampialan kartano – Käkisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kesäkoti
Ampialan kartano – Käkisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kesäkoti Käkisalmeen ei syntynyt 1800-luvulla venäläistä huvila-asutusta, vaikka kaupunki sijaitsi suhteellisen lähellä Pietaria. Venäläiset omistivat vain muutamia suurempia kartanoita ja ne siirtyivät suomalaisten omistukseen jo ennen vapaussotaa. Yksi Käkisalmen alueen mahtikartano oli Joensuun Hovi, jonka laajat maa-alueet ulottuivat aivan kaupungin tuntumaan. Kartano oli