Kalevala-korut – muistoja, merkitystä ja voimaa sukupolvelta toiselle
Näyttelyn tavoitteena on esitellä ajattomia Kalevala-koruja ja kertoa niiden merkityksestä omistajilleen. Esillä on Heinolan Kalevalaiset Naiset ry\:n jäsenten koruja sekä kahden nuoren, neljännen polven karjalaisen evakon perillisen aarteita ja niihin liittyviä tarinoita. Mukana on myös seppämestari Kirsi Vahtera, joka tuo näyttelyyn Neidonvaaja-korunsa, esimerkkinä Kalevala-aiheisesta nykymuotoilusta.
KALEVALA-KORUT
Kalevala-korut ovat suomalaisia koruja, joiden juuret ulottuvat syvälle historiaan. Niiden esikuvat perustuvat muinaiskoruihin ja arkeologisiin löytöihin, jotka kertovat vuosisatojen käsityötaidosta ja esteettisistä ihanteista. Korut tunnetaan kauniista muotoilustaan ja tinkimättömästä käsityöstä.
Kalevala-korujen ydinajatus on yhdistää perinteiset elementit moderniin muotokieleen. Siksi ne ovat löytäneet tiensä niin suomalaisten kuin kansainvälistenkin korujen ystävien sydämiin. Erityisesti naiset ovat kautta aikojen kokeneet Kalevala-korut merkityksellisiksi – ne eivät ole vain koristeita, vaan identiteettiä ja tarinoita kantavia symboleja.
Monet korut saavat innoituksensa suomalaisesta mytologiasta, kansanperinteestä ja luonnosta. Niissä toistuvat voimaa, kauneutta ja naisen roolia kuvaavat symbolit. Koruja on käytetty arjessa, juhlissa ja elämän suurissa hetkissä – usein myös lahjoina ja perintöinä, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Näyttely antaa äänen sekä koruille että niiden kantajille.
NÄYTTELYN MERKITYS
Heinolan Kalevalaiset Naiset ry\:n kokoelmat näyttävät, kuinka monin eri tavoin korut voivat olla tärkeitä. Yhdelle ne ovat rippilahja, toiselle muisto äidiltä tai isoäidiltä, kolmannelle symboli itsenäistymisestä tai saavutuksesta.
Erityisen koskettavia ovat karjalaisten evakkojen perillisten tarinat. Heidän korunsa ovat paitsi kauniita esineitä myös siteitä menetettyyn kotiseutuun ja jatkuvuuden symboleja. Näin Kalevala-korut kantavat yksilöllist
ä ja yhteisöllistä muistoa yli sukupolvien.
Kirsi Vahteran Neidonvaaja-koru puolestaan edustaa nykypäivän Kalevala-muotoilua. Se osoittaa, että perinne elää ja uudistuu jatkuvasti uusien tekijöiden käsissä. Näyttelyssä menneisyys ja nykyhetki kohtaavat muodostaen jatkumon, joka kantaa tulevaisuuteen.
KALEVALA-KORUJEN PERINTÖ
Elsa Heporauta
Kalevala-korut ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä. Niiden kautta välittyvät luonto, myytit, uskomukset ja käsityöperinne. Korut kertovat naisten asemasta ja voimasta – ne symboloivat naiseutta, elämän kantavuutta ja sitkeyttä.
Kalevala Koru Oy\:n toiminta on aina ollut sidoksissa hyväntekeväisyyteen ja kulttuuriseen vastuuseen. Yhtiön tausta liittyy Kalevalaisten Naisten Liittoon ja sen tavoitteeseen tukea suomalaista kulttuuria ja vahvistaa naisten asemaa.
Kalevala Koru sai alkunsa 1930-luvun lopulla kirjailija Elsa Heporaudan aloitteesta. Hän halusi pystyttää patsaan kalevalaiselle naiselle – aikana, jolloin patsaita tehtiin lähinnä miehille. Patsashanketta varten valmistettiin ja myytiin muinaiskoruja jäljitteleviä koruja, joista tuli nopeasti menestys. Talvisodan sytyttyä patsas jäi toteutumatta, ja korujen myyntituotto käytettiin naisten ja lasten tukemiseen.
Minun koruni -näyttely on kunnianosoitus Kalevala-korujen pitkäikäiselle merkitykselle ja ajattomalle kauneudelle. Ne yhdistävät menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden – ja juuri siksi ne koskettavat meitä yhä tänään.
