Kalevala-korut osa ylisukupolvista perinnettä
SISKO BJÖRK – KORUISTA VAHVOJA MUISTOJA
Sisko Björkin suhde Kalevala-koruihin on monikerroksinen. Hän on hankkinut ja perinyt useita koruja, joihin liittyy vahvoja muistoja ja suvun tarinoita. Käärmesolki on hänen käytettynä ostamansa koru. Sen esikuvana on Hattelmalasta löydetty merovingiajan solki, jota pidetään rautakauden hienoimpana. Nimestään huolimatta kuvio ei esitä käärmettä, vaan kahdeksikkonauhaa ja pedonpäätä.
Hämäläinen juhlakoru (nyk. Paratiisi) on Björkille erityisen tärkeä, sillä hänen äitinsä sai sen lahjaksi 50-vuotiaana hämäläiseltä mieheltään. Evakkotaustainen äiti piti korua suurena aarteena, ja perintönä sen saanut Sisko arvostaa sen hillittyä eleganssia.
Sisko Björk
Naisen ääni on Kirsti Doukaksen suunnittelema äänioikeuden 100-vuotisjuhlakoru. Se symboloi Björkille voimanaisia ja Kalevalaisia Naisia, joiden toimintaan hänet houkutteli äidin ystävä.
Halikon kääty liittyy ainutlaatuiseen 1100-luvun hopea-aarteeseen, ja Björkille se on Kalevala Korun symboli.
Uhtuan sotka on kristillisiä symboleja sisältävä linturiipus. Sen merkitystä lisää se, että myös eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen on käyttänyt sitä.
Siskolla on useita rannekoruja, kuten viikinkiaikaan pohjautuva Lintu ja kello sekä partioliikettä symboloiva Teljänneito. Rannekorujen monikäyttöisyys tekee niistä mieluisia.
Kalevala ja Kanteletar ovat olleet mukana Björkin elämässä lapsuudesta saakka. Hän lausui runoja koulujen välisissä kilpailuissa ja myöhemmin lapsenlapsilleen. Kalevala-korut hän kokee perheen perintönä ja rakkauden osoituksena – linkkinä menneeseen ja tulevaan. Ne ovat harrastus ja oma maailma, jota hän jakaa myös lapsenlapsilleen lahjoina.
SINI JA NENNA VALONEN – KALEVALA-KORUT YLISUKUPOLVISTA KULTTUURIA
Sisarukset Sini (18) ja Nenna (25) Valonen jatkavat karjalaisten evakkojen perintöä neljännessä polvessa. Heidän elämässään karjalaiset perinteet, yhteisöllisyys ja Kalevala-korut kulkevat tiiviisti rinnakkain. Äidinäiti, Mumma-Sisko Björk, on ollut tärkeässä roolissa perinteiden säilyttäjänä ja välittäjänä.
– Meidät on ”rokotettu” karjalaisilla perinteillä pienestä pitäen. Ne ovat aina osa arkeamme ja näkyvät perheen elämässä positiivisella tavalla ylisukupolvisesti, Nenna kertoo.
Nenna Valonen
Koruilla on tarina
Nenna muistaa elävästi hetken, jolloin sai ensimmäisen Kalevala-korunsa:
– Sain ensimmäisen Kuutar Kalevala -koruni Mummalta 14-vuotiaana. Siitä lähtien ne ovat kulkeneet mukanani, hän hymyilee.
Temperamenttinen ja vahvatahtoinen Nenna on aina halunnut huolehtia muista. Hänelle korut eivät ole vain koristeita, vaan tärkeä osa identiteettiä ja itseilmaisua.
– Nuorisokulttuuri on nykyään suvaitsevaa. Se antaa mahdollisuuden yhdistellä erilaisia asioita, ja korut ovat minulle tapa tuoda esiin juuriani, Nenna sanoo.
Arki on kiireinen: opinnot Hämeen ammattikorkeakoulussa, työ huostaanotettujen lasten ja nuorten parissa sekä perhe-elämä miehen ja pienen pojan kanssa täyttävät päivät. Silti aikaa löytyy myös omalle perheelle ja Mummalle.
Nennalla on mittava kokoelma Kalevala-koruja. Mukana ovat muun muassa hopeiset Halikon kierrepanta -korut, pronssiset Kuutar-korut, Kalevala-sormus graniittikivellä sekä Kalevan karhu -sarja. Arjessa hän käyttää enimmäkseen hopeakoruja, mutta juhliin pukeutuu näyttäviin pronssiklassikoihin.
– Kuutar-korut ovat silti kaikkein merkityksellisimpiä. Ne olivat ensimmäiset, jotka koskaan sain, Nenna kertoo.
Sini Valonen
Musiikki kulkee mukana
Nuorempi sisar, Sini, on rakastanut musiikkia lapsesta asti. Harrastus alkoi muskarissa Hartolassa ja jatkui Heinolan musiikkiopistossa pianonsoiton parissa aina 16-vuotiaaksi.
– Haluan tulevaisuudessa työskennellä musiikin parissa ja oppia hallitsemaan sen tuotantoa kokonaisuutena. Tavoitteeni on kouluttautua musiikkiteknologiksi, Sini sanoo.
Tällä hetkellä hän opiskelee Koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa musiikkialaa ja aloittaa pian työharjoittelun legendaarisella Finnvoxin studiolla Helsingissä. Harjoittelun vuoksi hän on muuttanut pääkaupunkiseudulle.
Opintojen rinnalla Sini soittaa myös omassa bändissään. Tyttöbändi Babestation yhdistelee vaihtoehtoista metallia ja punkkia.
– Omaakin tuotantoa on jo syntynyt, ja pian sitä kuullaan, Sini vihjaa.
Kalevala-korut sisaruuden ja perinteen symbolina
Kalevala-korut kulkevat mukana myös Sinin arjessa ja esiintymisissä.
– Ne ovat osa minua ja syntyperääni. Korut symboloivat myös suhdetta perheeseeni ja perinteisiini. On ollut hienoa olla mukana Mumman projekteissa, Sini kertoo.
Hänen rakkaimmat korunsa kuuluvat Talon sydän -sarjaan, jonka Mumma on koonnut hänelle kokonaiseksi.
– Käytän Talon sydäntä arjessa, mutta juhliin otan lisäksi esimerkiksi Euran sydän -korvakoruja, Uskelan rannekorun, Lapin sormuksen ja Kalevan karhu -koruja, Sini luettelee.
Silta sukupolvien välillä
Sisarusten tarina osoittaa, kuinka perinteet ja oma identiteetti voivat elää vahvasti mukana nykyajassa. Kalevala-korut eivät ole heille vain koruja, vaan linkki menneeseen ja silta sukupolvien välillä – yhteys, joka kantaa perheen tarinoita ja arvoja eteenpäin.
