Luonnonvoimat synnyttivät Karjalankannaksen Karjalankannaksen historia on tiiviisti sidoksissa jääkauden jälkeisiin muutoksiin ja maankohoamisen synnyttämien vesireittien avautumisiin ja kuihtumisiin. Mannerjäätiköiden sulamisvesien aiheuttama valtamerien pinnan nousu sekä maankohoaminen ovat muokanneet Itämeren altaan olosuhteita dramaattisesti ja muuttanut Saimaan ja Laatokan vesien purkautumisreittejä. Näiden suurten vesistöjen joet ovat palvelleet kulkureitteinä idän ja lännen sekä

1800-luvulla Vuoksen virtaus puolittui Käkisalmessa Vuonna 1818 kevättulvan aikaan Suvannon vedet syövyttivät uuden lasku-uoman Taipaleen kylän kohdalla sijainneeseen hiekkaiseen kannakseen ja vedet alkoivat virrata esteettä Laatokkaan Taipaleenjokea pitkin. Järven vedenpinta laski muutamassa tunnissa yli kuusi metriä ja myöhemmin vielä lisää niin, että pinta aleni yhteensä lähes kahdeksan metriä. Aiemmin Vuoksen

Käkisalmi – omenakukkien kaupunki Käkisalmen varhaisvaiheet Tarinan mukaan Käkisalmi perustettiin siihen paikkaan, missä ensimmäisen kerran kuultiin käen kukkuvan. Nimen jälkiosa viittaa salmeen, joka muodostui tärkeäksi kauppareittien risteyskohdaksi. Alun perin alueella sijaitsi karjalainen suurkylä sekä siihen liittyvä puinen kylälinnake. Historiallisesti Käkisalmesta tuli monien valtataisteluiden keskus. Ruotsi ja Venäjä, sekä lännen että

Ampialan kartano – Käkisalmen ruoka-aitta ja taitelijoiden kesäkoti Käkisalmeen ei syntynyt 1800-luvulla venäläistä huvila-asutusta, vaikka kaupunki sijaitsi suhteellisen lähellä Pietaria. Venäläiset omistivat vain muutamia suurempia kartanoita ja ne siirtyivät suomalaisten omistukseen jo ennen vapaussotaa. Yksi Käkisalmen alueen mahtikartano oli Joensuun Hovi, jonka laajat maa-alueet ulottuivat aivan kaupungin tuntumaan. Kartano oli

Sankarivainajien muistomerkit Käkisalmessa Jatkosodan sankarihautausmaa Jatkosodan sytytty päätettiin perustaa uusi sankarihautausmaa arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitteleman ja vuonna 1930 vihityn ns. uuden kirkon länsipuolelle. Tälle sankarihautausmaalle haudattiin vuosina 1941-1944 jatkosodassa kaatuneet sankarivainajat. Ensimmäinen hautaus suoritettiin syys-lokakuun vaihteessa 1941 ja viimeinen aselevon jo tultua voimaan 10.9.1944. Käkisalmen kaupunki luovutettiin 24.9.1944.Sankarihautausmaalla oli tällöin

Karjalaisen siirtoväen asettuminen Heinolaan Rauha Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin 19.9.1944. Kaksi päivää myöhemmin viimeisetkin siviilit saapuivat Pohjanmaalle. Käkisalmi luovutettiin Neuvostoliitolle 23.–24.9.1944. Käkisalmen asukkaiden muutto Heinolaan Jo kesällä 1944 noin 350 Käkisalmen kaupunkilaista muutti Heinolaan. Heitä varten kaupunki kaavoitti tontteja, ja yksi kaduista nimettiin Käkikaduksi. Myös Heinolan maalaiskunnan alueet Sinilähteellä