Erkki Melartin – käkisalmelainen musiikin monilahjakkuus Erkki Melartin (1875–1937) oli käkisalmelainen säveltäjä, kapellimestari ja monipuolinen taiteilija, joka jätti merkittävän jäljen Suomen musiikkielämään. Hän oli aikansa tuotteliaimpia ja monipuolisimpia säveltäjiä, vaikka hänen teoksiaan kuullaan nykyisin konserttiohjelmistoissa suhteellisen harvoin. Monipuolinen sävellystuotanto Melartinin sävellystuotanto kattaa lähes kaikki musiikin lajit. Hän sävelsi kuusi sinfoniaa,

  Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen yhdistys 175 vuotta Venäläinen upseeri Rafail Aleksandrovits Tsernosvitov karkotettiin joulukuussa 1849 Käkisalmeen, jossa karkotusvuodet sujuivat hyvin. Karkotustuomion päättyessä v. 1854, upseeri halusi palkita kaupunkia lahjoittamalla 500 hopearuplaa, sillä ehdolla, että kaupungin rouvat perustavat ja ylläpitävät Köyhäin lasten koulua. Lahjoitus johti Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistyksen perustamiseen keväällä

Karjalan kannas keskellä sotatannerta Lahden yllä käytyjä ilmataisteluja saattoi seurata Heinolasta kirkkaina pakkaspäivinä. Karjala oli keskeinen taistelutanner sekä talvi- että jatkosodassa, koska se sijaitsi Neuvostoliiton ja Suomen välisellä rajalla. Talvisodassa Neuvostoliitto hyökkäsi Karjalan kannaksen kautta yrittäen pakottaa Suomen luovuttamaan alueita. Jatkosodassa Suomi pyrki palauttamaan menetetyt alueet ja saavuttikin tilapäisesti Karjalan

Käkisalmen kansallispuku odottaa uutta tulemista Käkisalmen kansallispuvun varhaisista vaiheista tiedetään vähän, mutta jo 1700-luvun puolivälin jälkeen vanhoista perukirjoista löytyy mainintoja rahvaan käyttämistä liivihameista, joita kutsutaan hartuushameiksi. Esimerkiksi suomenkielinen hartuushame-termi on 1782 käkisalmelaisen Maria Juhontytär Tiiran perukirjassa. Kansallismuseon kokoelmissa hartuushameita on Pyhäjärveltä, Käkisalmesta, Raudusta, Sakkolasta ja Metsäpirtistä. Väritykseltään ja materiaaleiltaan ne

Käkisalmen kirkot Lännen ja idän kirkkojen vaikutus ja hengellinen hallinta Käkisalmessa riippui vahvasti kahden keskenään vallasta taistelleen valtion, Ruotsin ja Novgorodin/Venäjän, voimasuhteista. 1200-luvun lopussa Ruotsi ei ollut vielä ennättänyt ulottaa valtaansa Karjalaan ja Käkisalmeen, mutta kolmannen ristiretken jälkeen 1294 ruotsalainen sotajoukko saapui Käkisalmeen ja valloitti linnan. Jo seuraavana vuonna novgorodilaiset