Historiaa ja tarinoita vuodesta 1294

Sankaripatsaat Käkisalmi-säätiön kotiseututyökohteina Venäjällä

Sankarivainajien muistomerkit Käkisalmessa Jatkosodan sankarihautausmaa Jatkosodan sytytty päätettiin perustaa uusi sankarihautausmaa arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitteleman ja vuonna 1930 vihityn ns. uuden kirkon länsipuolelle. Tälle sankarihautausmaalle haudattiin vuosina 1941-1944 jatkosodassa kaatuneet sankarivainajat. Ensimmäinen hautaus suoritettiin syys-lokakuun vaihteessa 1941 ja viimeinen aselevon jo tultua voimaan 10.9.1944. Käkisalmen kaupunki luovutettiin 24.9.1944.Sankarihautausmaalla oli tällöin

Lue lisää »

Karjalaisten sijoittaminen Heinolan seudulle

Karjalaisen siirtoväen asettuminen Heinolaan Rauha Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin 19.9.1944. Kaksi päivää myöhemmin viimeisetkin siviilit saapuivat Pohjanmaalle. Käkisalmi luovutettiin Neuvostoliitolle 23.–24.9.1944.  Käkisalmen asukkaiden muutto Heinolaan Jo kesällä 1944 noin 350 Käkisalmen kaupunkilaista muutti Heinolaan. Heitä varten kaupunki kaavoitti tontteja, ja yksi kaduista nimettiin Käkikaduksi. Myös Heinolan maalaiskunnan alueet Sinilähteellä

Lue lisää »

Erkki Melartin käkisalmelainen musiikin monilahjakkuus

Erkki Melartin – käkisalmelainen musiikin monilahjakkuus Erkki Melartin (1875–1937) oli käkisalmelainen säveltäjä, kapellimestari ja monipuolinen taiteilija, joka jätti merkittävän jäljen Suomen musiikkielämään. Hän oli aikansa tuotteliaimpia ja monipuolisimpia säveltäjiä, vaikka hänen teoksiaan kuullaan nykyisin konserttiohjelmistoissa suhteellisen harvoin. Monipuolinen sävellystuotanto Melartinin sävellystuotanto kattaa lähes kaikki musiikin lajit. Hän sävelsi kuusi sinfoniaa,

Lue lisää »

Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen yhdistys

  Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen yhdistys 175 vuotta Venäläinen upseeri Rafail Aleksandrovits Tsernosvitov karkotettiin joulukuussa 1849 Käkisalmeen, jossa karkotusvuodet sujuivat hyvin. Karkotustuomion päättyessä v. 1854, upseeri halusi palkita kaupunkia lahjoittamalla 500 hopearuplaa, sillä ehdolla, että kaupungin rouvat perustavat ja ylläpitävät Köyhäin lasten koulua. Lahjoitus johti Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistyksen perustamiseen keväällä

Lue lisää »

Karjalan kannas keskellä sotaa

Karjalan kannas keskellä sotatannerta Lahden yllä käytyjä ilmataisteluja saattoi seurata Heinolasta kirkkaina pakkaspäivinä. Karjala oli keskeinen taistelutanner sekä talvi- että jatkosodassa, koska se sijaitsi Neuvostoliiton ja Suomen välisellä rajalla. Talvisodassa Neuvostoliitto hyökkäsi Karjalan kannaksen kautta yrittäen pakottaa Suomen luovuttamaan alueita. Jatkosodassa Suomi pyrki palauttamaan menetetyt alueet ja saavuttikin tilapäisesti Karjalan

Lue lisää »

Kansallispuvut kätkevät Käkisalmen aarteita

Käkisalmen kansallispuku odottaa uutta tulemista Käkisalmen kansallispuvun varhaisista vaiheista tiedetään vähän, mutta jo 1700-luvun puolivälin jälkeen vanhoista perukirjoista löytyy mainintoja rahvaan käyttämistä liivihameista, joita kutsutaan hartuushameiksi. Esimerkiksi suomenkielinen hartuushame-termi on 1782 käkisalmelaisen Maria Juhontytär Tiiran perukirjassa. Kansallismuseon kokoelmissa hartuushameita on Pyhäjärveltä, Käkisalmesta, Raudusta, Sakkolasta ja Metsäpirtistä. Väritykseltään ja materiaaleiltaan ne

Lue lisää »