Laatokka oli ennen Nevajärvi
Laatokka ei ole aina ollut Laatokka. Itämerensuomalaisia kieliä puhuneet ihmiset kutsuivat Euroopan suurinta järveä Nevajärveksi, ja tämä nimi oli myös venäläisten käytössä vielä 1500-luvulla. Tästä on todisteena Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan sihteerin, Jaakko Teitin vuonna 1556 laatima asiakirja, jossa Nousia venäläinen kuvailee kulkureittiä Käkisalmesta Pohjanlahdelle Ouluun:
Dog bekenner Nousia, att åffvanföre Nogårdh, emellen Hvitehaffvedh och Näwajervi (Nävajervi kalle rydzerne then sjön, som ligger emellen Nogårdh och Nöteborg) ligge store måsar och kiärr; utaff samme måsar faller vatnet uth, så wäl til Hvitehaffwedh, som til Nävajervi.
Laatokan laskujoki Neva on historiantutkija Saulo Kepsun mukaan saanut nimensä Nevajärvestä, joka tarkoittaa suojärveä. Kepsu toteaa, että Laatokan rannat ovat eteläpäässä ja Nevajoen niskan pohjoispuolella alavia ja osin rämettyneitä.
Kilpailevan näkemyksen mukaan Nevajoen nimi pohjautuu indoeurooppalaisten kielten adjektiiviin *newā, joka merkitys on ’uusi’. Tätä on perusteltu sillä, että Nevajoki syntyi vasta noin vuonna 1350 eaa., jolloin Laatokan rannat olivat jo asuttuja, ja asukkaat olisivat nimenneet tuolloin syntyneen joen ’Uudeksi joeksi’. Näkemystä kannattaa esimerkiksi Helsingin yliopiston Itä-Aasian kielten ja kulttuurin professori Juha Janhunen.
Indoeurooppalaisen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen dosentti Petri Kallio torjuu väitteen muun muassa sillä perusteella, että Nevajoen ympäristössä ei ole indoeurooppalaista nimistöä, joka edeltäisi skandinaavien ja slaavien saapumista alueelle 700-luvulla jaa. Tuolloin Nevalla oli ikää jo noin 2000 vuotta, joten se ei ollut enää erityisen uusi.
Myös nimellä Laatokka on juurensa itämerensuomalaisissa kielissä. Ladoga eli Laatokanlinna oli 700-luvulta lähtien merkittävä kaupunki ja viikinkien Suuren idäntien keskeinen kauppapaikka. Viikingit käyttivät kaupungista nimeä Aldeigjuborg eli Aldeigjan linna. Kaupunki sijaitsee Laatokkaan laskevan Olhavanjoen varrella muutaman kilometrin päässä joen suusta.
Petri Kallio toteaa Laatokka-nimen olevan nuori venäläislaina Laatokanlinnaa merkinneestä nimestä Ladoga (Ладога). Laatokan muinaisvenäläinen nimi Нево oli lainattu sen alkuperäisestä itämerensuomalaisesta nimestä.
Kielitieteilijä Jooseppi Julius Mikkola nostaa vuonna 1906 ilmestyneessä Suomalais-ugrilaisen seuran julkaisussa esiin aikaisempia teorioita, joiden mukaan Ladoga-nimi on kehittynyt äännemuunnosten kautta sanasta Aldeigja, eli venäjänkielinen nimen alkumuoto on skandinaavien käyttämä kaupungin nimi. Tämä teoria on nykyään laajalti kannatettu.
Tutkijat päättelevät edelleen, että Aldeigja-nimitys tulee Olhavanjokeen laskevan Ladozhka-sivujoen nimestä. Kaupunki sijaitsee jokien yhdyskohdassa. Sivujoen vanha nimi on itämerensuomalaiskielinen *Alode-jogi, jossa nimen alkuosa on samaa juurta kuin sana alava, eli nimi tarkoittaa matalaa jokea.
LÄHTEET
Grotenfelt, K. (1894): Jaakko Teitin valitusluettelo Suomen aatelistoa vastaan 1555-1556,
Todistuskappaleita Suomen historiaan V.
Kallio, Petri (2018). Muinaiskarjalan uralilainen tausta.
Kepsu, Saulo (2012): Joennimet. Virittäjä 2/2012.
Janhunen, Juha (2009). Some additional notes on the macrohydronyms of the Ladoga region. Studia Etymologica Cracoviensia.
Mikkola, Jooseppi Julius (1906): Ladoga, Laatokka. Finsk-ugriska sällskapet, Helsingfors.
Ney, A., Williams, H., & Charpentier Ljungqvist, F. (Eds.). (2009). á austrvega. Saga and East Scandinavia : Preprint papers of The 14th International Saga Conference. Uppsala 9th-15th August 2009. Retrieved from https://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:hig:diva-4837
