LAATOKKA –KARJALAN MERI
Vihreää kultaa Laatokalla
Laatokan luoteisen ja pohjoisen osan tyypillistä teollisuutta olivat sahat. Alue tarjosi niille hyvät edellytykset. Tukkipuuta riitti metsissä, sulan veden aikana sahatavaraa oli helppo kuljettaa Laatokkaa pitkin ja alueen monet joet…
Laatokan sota-aika 1939–1944
Laatokan alue muodosti talvi- ja jatkosodan aikana Suomelle tärkeän sisävesipuolustuksen alueen. Valamon saaristo, Laatokan ulkosaaret ja Sortavalan rannikko olivat osa laajaa rannikkotykistöjärjestelmää, jonka tehtävänä oli turvata Laatokan vesiliikenne, estää vihollisen…
Oolannin sota Laatokalla
Itämaisen eli Krimin eli Oolannin sodan aikana Laatokan merkitys oli suuri, myös ruuan kuljetuksessa. Tuolloin Suomi oli riippuvainen viljan tuonnista ja se liikenne siirtyi Suomenlahdelta sisämaahan. Tavaraliikenne kulki Venäjältä Laatokan…
Laatokan luostarit osana vallan verkostoa
Laatokan luostarit syntyivät kahden historian välissä Laatokan saarilla sijaitsevat Valamon ja Konevitsan luostarit ovat vuosisatojen ajan olleet ortodoksisen Karjalan hengellisiä keskuksia. Niiden syntyhistoria ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Tutkimus ja kirkollinen…
Laatokka – Karjalan meri avaa näkymän Laatokan vuosisataiseen historiaan
Käkisalmi-museon uusi näyttely Laatokka – Karjalan meri johdattaa kävijät Euroopan suurimman järven vaiheisiin jääkauden jälkeisestä synnystä aina Karjalan kukoistuksen aikaan saakka. Näyttely kokoaa yhteen Laatokan luonnonhistorian, kauppareittien synnyn, karjalaisen kulttuurin…
Karjalan muinaislinnat
Muinaislinnat ovat korkeita maastokohtia tai saaria, joissa on ihmisen rakentamia kivi- tai maavalleja tai muita ihmisen tekemiä rakenteita. Luovutetun Karjalan alueella on runsaasti paikkoja, joiden nimet viittaavat linnaan tai valvontaan.…
Ruskealan marmoria sanomalehdissä
Metsät ja vedet olivat Viipurin läänin ja Laatokan seudun tärkeimmät luonnonvarat, mutta myös mineraaleilla oli suuri merkitys. Laatokan Karjalasta, Ruskealan louhokselta kuljetettiin kiveä Pietariin merkittäviin rakennuksiin 1700-luvun puolivälistä. Ruskealan marmoria…
Laatokan vene kehittyi vuosisatojen aikana
Laatokalle tyypilliset veneet kehittyivät satojen vuosien kuluessa sopimaan järven olosuhteisiin. Vaikutteita tuli monesta suunnasta. Mallia ja oppia on otettu muun muassa Vienanmereltä. Länsimaisten merenkulkijoiden mukaan Vienanmeren alukset olivat 1500-luvulla limisaumaisia…
Norpan maanittajat
Laatokan ulapoilla eli vielä 1900-luvun alkupuolella omaleimainen pyyntikulttuuri, jossa yhdistyivät kalastajien elinkeino, vanhat uskomukset ja poikkeuksellinen luonnontuntemus. Laatokan norppa, laatokanhylje (Pusa hispida ladogensis), oli monelle rannikon kalastajalle tärkeä lisä toimeentuloon…