LAATOKKA –KARJALAN MERI
Laatokka oli ennen Nevajärvi
Laatokka ei ole aina ollut Laatokka. Itämerensuomalaisia kieliä puhuneet ihmiset kutsuivat Euroopan suurinta järveä Nevajärveksi, ja tämä nimi oli myös venäläisten käytössä vielä 1500-luvulla. Tästä on todisteena Ruotsin kuningas Kustaa…
Käkisalmen rannikon kalastajat – ammattinsa aatelia
Käkisalmen rannikon Kalastajainseura syntyi aikana, jolloin Laatokka oli rannikon ihmisille sekä elannon lähde että vaativa työympäristö. Käkisalmen rannikon kalastajat tunnettiin erityisesti syötti- ja koukkukalastuksen taitajina, jotka liikkuivat suurilla veneillään kauas…
Oolannin sota Laatokalla
Itämaisen eli Krimin eli Oolannin sodan aikana Laatokan merkitys oli suuri, myös ruuan kuljetuksessa. Tuolloin Suomi oli riippuvainen viljan tuonnista ja se liikenne siirtyi Suomenlahdelta sisämaahan. Tavaraliikenne kulki Venäjältä Laatokan…
Laatokka – Karjalan meri avaa näkymän Laatokan vuosisataiseen historiaan
Käkisalmi-museon uusi näyttely Laatokka – Karjalan meri johdattaa kävijät Euroopan suurimman järven vaiheisiin jääkauden jälkeisestä synnystä aina Karjalan kukoistuksen aikaan saakka. Näyttely kokoaa yhteen Laatokan luonnonhistorian, kauppareittien synnyn, karjalaisen kulttuurin…
Laatokan vene kehittyi vuosisatojen aikana
Laatokalle tyypilliset veneet kehittyivät satojen vuosien kuluessa sopimaan järven olosuhteisiin. Vaikutteita tuli monesta suunnasta. Mallia ja oppia on otettu muun muassa Vienanmereltä. Länsimaisten merenkulkijoiden mukaan Vienanmeren alukset olivat 1500-luvulla limisaumaisia…
Laatokan norpan maanittajat
Laatokan ulapoilla eli vielä 1900-luvun alkupuolella omaleimainen pyyntikulttuuri, jossa yhdistyivät kalastajien elinkeino, vanhat uskomukset ja poikkeuksellinen luonnontuntemus. Laatokan norppa, laatokanhylje (Pusa hispida ladogensis), oli monelle rannikon kalastajalle tärkeä lisä toimeentuloon…
Laatokan kauppaväylät käynnisti Karjalan kehityksen
Laatokan valtava vesistöalue ja sen mahdollistamat yhteydet kaukaisille seuduille olivat keskeisiä edellytyksiä Karjalan muinaisen kulttuurin kehittymiselle ja vaurauden kasautumiselle. Laatokkaan tai Laatokasta laskee jokia, joita pitkin on kuljettu kaakkoon Volgan…
Rautatie toi teollisuuden ja matkailijat Laatokalle
Karjalan rataverkko oli ennen sotia Suomen tihein. Autonomian aikana rakennetut pääradat kulkivat Riihimäen ja Pietarin välillä sekä Viipurin ja Joensuun välillä. Karjalassa oli paljon myös pistoraiteita ja haararatoja. Ratojen rakentamiselle…
Karjalan meren kalastajat elivät luonnon armoilla
Aamuyö on vasta vaihtumassa harmaaseen kajoon, kun vene irtoaa Laatokan rannasta. Ilma on tyyni, mutta kokeneet kalastajat tietävät, että järvi voi muuttua hetkessä armottomaksi. Euroopan suurin järvi ei anna anteeksi…