LAATOKKA –KARJALAN MERI
Laatokan luostarit osana vallan verkostoa
Laatokan luostarit syntyivät kahden historian välissä Laatokan saarilla sijaitsevat Valamon ja Konevitsan luostarit ovat vuosisatojen ajan olleet ortodoksisen Karjalan hengellisiä keskuksia. Niiden syntyhistoria ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Tutkimus ja kirkollinen…
Laatokan luostarit syntyivät idän ja lännen rajamailla
Tutkimustieto ja perimätieto kertovat Valamosta ja Konevitsasta eri tavalla Laatokan saarilla sijaitsevat Valamon ja Konevitsan luostarit ovat vuosisatojen ajan olleet ortodoksisen Karjalan hengellisiä keskuksia. Niiden syntyhistoria ei kuitenkaan ole yksiselitteinen.…
Laatokan vene kehittyi vuosisatojen aikana
Laatokalle tyypilliset veneet kehittyivät satojen vuosien kuluessa sopimaan järven olosuhteisiin. Vaikutteita tuli monesta suunnasta. Mallia ja oppia on otettu muun muassa Vienanmereltä. Länsimaisten merenkulkijoiden mukaan Vienanmeren alukset olivat 1500-luvulla limisaumaisia…
Norpan maanittajat
Laatokan ulapoilla eli vielä 1900-luvun alkupuolella omaleimainen pyyntikulttuuri, jossa yhdistyivät kalastajien elinkeino, vanhat uskomukset ja poikkeuksellinen luonnontuntemus. Laatokan norppa, laatokanhylje (Pusa hispida ladogensis), oli monelle rannikon kalastajalle tärkeä lisä toimeentuloon…
Laatokan kauppaväylät käynnisti Karjalan kehityksen
Laatokan valtava vesistöalue ja sen mahdollistamat yhteydet kaukaisille seuduille olivat keskeisiä edellytyksiä Karjalan muinaisen kulttuurin kehittymiselle ja vaurauden kasautumiselle. Laatokkaan tai Laatokasta laskee jokia, joita pitkin on kuljettu kaakkoon Volgan…
Laatokka oli ennen Nevajärvi
Laatokka ei ole aina ollut Laatokka. Itämerensuomalaisia kieliä puhuneet ihmiset kutsuivat Euroopan suurinta järveä Nevajärveksi, ja tämä nimi oli myös venäläisten käytössä vielä 1500-luvulla. Tästä on todisteena Ruotsin kuningas Kustaa…
Rautatie toi teollisuuden ja matkailijat Laatokalle
Karjalan rataverkko oli ennen sotia Suomen tihein. Autonomian aikana rakennetut pääradat kulkivat Riihimäen ja Pietarin välillä sekä Viipurin ja Joensuun välillä. Karjalassa oli paljon myös pistoraiteita ja haararatoja. Ratojen rakentamiselle…
Käkisalmen rannikon kalastajat – ammattinsa aatelia
Käkisalmen rannikon Kalastajainseura syntyi aikana, jolloin Laatokka oli rannikon ihmisille sekä elannon lähde että vaativa työympäristö. Käkisalmen rannikon kalastajat tunnettiin erityisesti syötti- ja koukkukalastuksen taitajina, jotka liikkuivat suurilla veneillään kauas…
Vihreää kultaa Laatokalla
Laatokan luoteisen ja pohjoisen osan tyypillistä teollisuutta olivat sahat. Alue tarjosi niille hyvät edellytykset. Tukkipuuta riitti metsissä, sulan veden aikana sahatavaraa oli helppo kuljettaa Laatokkaa pitkin ja alueen monet joet…