LAATOKKA –KARJALAN MERI

museovirasto._matkailu_A71BEA34AB0501620CDA3FBD6CD1F707-0-master

Sortavala, Käkisalmi ja Valamo matkailun vetovoima

Sotienvälisenä aikana Laatokan pohjoisrannasta muodostui yksi Suomen tunnetuimmista matkailualueista. Erityisesti Sortavala nousi kansainvälisesti tunnetuksi matkailukaupungiksi, jonka kautta kuljettiin niin Laatokan saaristoon, Valamon luostariin kuin Karjalan vaaramaisemiin. Samalla myös Käkisalmi eli…
Laatokka_neva

Laatokka oli ennen Nevajärvi

Laatokka ei ole aina ollut Laatokka. Itämerensuomalaisia kieliä puhuneet ihmiset kutsuivat Euroopan suurinta järveä Nevajärveksi, ja tämä nimi oli myös venäläisten käytössä vielä 1500-luvulla. Tästä on todisteena Ruotsin kuningas Kustaa…
museovirasto_hylkeenpyytajat_web

Laatokan norpan maanittajat

Laatokan ulapoilla eli vielä 1900-luvun alkupuolella omaleimainen pyyntikulttuuri, jossa yhdistyivät kalastajien elinkeino, vanhat uskomukset ja poikkeuksellinen luonnontuntemus. Laatokan norppa, laatokanhylje (Pusa hispida ladogensis), oli monelle rannikon kalastajalle tärkeä lisä toimeentuloon…
Novgorodilaisia_kauppiaita

Laatokan kauppaväylät käynnisti Karjalan kehityksen

Laatokan valtava vesistöalue ja sen mahdollistamat yhteydet kaukaisille seuduille olivat keskeisiä edellytyksiä Karjalan muinaisen kulttuurin kehittymiselle ja vaurauden kasautumiselle. Laatokkaan tai Laatokasta laskee jokia, joita pitkin on kuljettu kaakkoon Volgan…
ellenkiuru_lahdenpohjassa_web

Laatokan sota-aika 1939–1944

Laatokan alue muodosti talvi- ja jatkosodan aikana Suomelle tärkeän sisävesipuolustuksen alueen. Valamon saaristo, Laatokan ulkosaaret ja Sortavalan rannikko olivat osa laajaa rannikkotykistöjärjestelmää, jonka tehtävänä oli turvata Laatokan vesiliikenne, estää vihollisen…
museovirasto_hylkeenpyytajat_web

Norpan maanittajat

Laatokan ulapoilla eli vielä 1900-luvun alkupuolella omaleimainen pyyntikulttuuri, jossa yhdistyivät kalastajien elinkeino, vanhat uskomukset ja poikkeuksellinen luonnontuntemus. Laatokan norppa, laatokanhylje (Pusa hispida ladogensis), oli monelle rannikon kalastajalle tärkeä lisä toimeentuloon…
suotniemenristi_koko_wide

Karjalan asuttamisen alkuvaiheita

Suomensukuisten kansojen ja kielen alkuperä ja tänne asettumisen ajankohta ovat olleet usean eri tieteenalan tutkimushaasteena ainakin 1800-luvulta alkaen. Arkeologit, kielitieteilijät, historioitsijat ja nyttemmin myös paleoantropologit ovat esittäneet useita erilaisia teorioita…