LAATOKKA –KARJALAN MERI
Laatokka oli ennen Nevajärvi
Laatokka ei ole aina ollut Laatokka. Itämerensuomalaisia kieliä puhuneet ihmiset kutsuivat Euroopan suurinta järveä Nevajärveksi, ja tämä nimi oli myös venäläisten käytössä vielä 1500-luvulla. Tästä on todisteena Ruotsin kuningas Kustaa…
Laatokan luostarit osana vallan verkostoa
Laatokan luostarit syntyivät kahden historian välissä Laatokan saarilla sijaitsevat Valamon ja Konevitsan luostarit ovat vuosisatojen ajan olleet ortodoksisen Karjalan hengellisiä keskuksia. Niiden syntyhistoria ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Tutkimus ja kirkollinen…
Laatokan vene kehittyi vuosisatojen aikana
Laatokalle tyypilliset veneet kehittyivät satojen vuosien kuluessa sopimaan järven olosuhteisiin. Vaikutteita tuli monesta suunnasta. Mallia ja oppia on otettu muun muassa Vienanmereltä. Länsimaisten merenkulkijoiden mukaan Vienanmeren alukset olivat 1500-luvulla limisaumaisia…
Laatokan meren laivat
Jo kivikaudelta lähtien Laatokka on ollut osa monipuolista vesitieverkostoa, jota pitkin kuljettiin Vienanmeren, Laatokan, Saimaan, Päijänteen, Inarinjärven, Pohjanlahden ja Suomenlahden välillä. Reittejä käytettiin niin talvella kuin kesälläkin pyynti- ja kauppamatkoilla.…
Oolannin sota Laatokalla
Itämaisen eli Krimin eli Oolannin sodan aikana Laatokan merkitys oli suuri, myös ruuan kuljetuksessa. Tuolloin Suomi oli riippuvainen viljan tuonnista ja se liikenne siirtyi Suomenlahdelta sisämaahan. Tavaraliikenne kulki Venäjältä Laatokan…
Norpan maanittajat
Laatokan ulapoilla eli vielä 1900-luvun alkupuolella omaleimainen pyyntikulttuuri, jossa yhdistyivät kalastajien elinkeino, vanhat uskomukset ja poikkeuksellinen luonnontuntemus. Laatokan norppa, laatokanhylje (Pusa hispida ladogensis), oli monelle rannikon kalastajalle tärkeä lisä toimeentuloon…
Karjalan meren kalastajat elivät luonnon armoilla
Aamuyö on vasta vaihtumassa harmaaseen kajoon, kun vene irtoaa Laatokan rannasta. Ilma on tyyni, mutta kokeneet kalastajat tietävät, että järvi voi muuttua hetkessä armottomaksi. Euroopan suurin järvi ei anna anteeksi…
Karjalan muinaislinnat
Muinaislinnat ovat korkeita maastokohtia tai saaria, joissa on ihmisen rakentamia kivi- tai maavalleja tai muita ihmisen tekemiä rakenteita. Luovutetun Karjalan alueella on runsaasti paikkoja, joiden nimet viittaavat linnaan tai valvontaan.…
Laatokan norpan maanittajat
Laatokan ulapoilla eli vielä 1900-luvun alkupuolella omaleimainen pyyntikulttuuri, jossa yhdistyivät kalastajien elinkeino, vanhat uskomukset ja poikkeuksellinen luonnontuntemus. Laatokan norppa, laatokanhylje (Pusa hispida ladogensis), oli monelle rannikon kalastajalle tärkeä lisä toimeentuloon…