LAATOKKA –KARJALAN MERI
Sortavala, Käkisalmi ja Valamo matkailun vetovoima
Sotienvälisenä aikana Laatokan pohjoisrannasta muodostui yksi Suomen tunnetuimmista matkailualueista. Erityisesti Sortavala nousi kansainvälisesti tunnetuksi matkailukaupungiksi, jonka kautta kuljettiin niin Laatokan saaristoon, Valamon luostariin kuin Karjalan vaaramaisemiin. Samalla myös Käkisalmi eli…
Laatokka oli ennen Nevajärvi
Laatokka ei ole aina ollut Laatokka. Itämerensuomalaisia kieliä puhuneet ihmiset kutsuivat Euroopan suurinta järveä Nevajärveksi, ja tämä nimi oli myös venäläisten käytössä vielä 1500-luvulla. Tästä on todisteena Ruotsin kuningas Kustaa…
Laatokan norpan maanittajat
Laatokan ulapoilla eli vielä 1900-luvun alkupuolella omaleimainen pyyntikulttuuri, jossa yhdistyivät kalastajien elinkeino, vanhat uskomukset ja poikkeuksellinen luonnontuntemus. Laatokan norppa, laatokanhylje (Pusa hispida ladogensis), oli monelle rannikon kalastajalle tärkeä lisä toimeentuloon…
Laatokan kauppaväylät käynnisti Karjalan kehityksen
Laatokan valtava vesistöalue ja sen mahdollistamat yhteydet kaukaisille seuduille olivat keskeisiä edellytyksiä Karjalan muinaisen kulttuurin kehittymiselle ja vaurauden kasautumiselle. Laatokkaan tai Laatokasta laskee jokia, joita pitkin on kuljettu kaakkoon Volgan…
Karjalan meren kalastajat elivät luonnon armoilla
Aamuyö on vasta vaihtumassa harmaaseen kajoon, kun vene irtoaa Laatokan rannasta. Ilma on tyyni, mutta kokeneet kalastajat tietävät, että järvi voi muuttua hetkessä armottomaksi. Euroopan suurin järvi ei anna anteeksi…
Laatokan sota-aika 1939–1944
Laatokan alue muodosti talvi- ja jatkosodan aikana Suomelle tärkeän sisävesipuolustuksen alueen. Valamon saaristo, Laatokan ulkosaaret ja Sortavalan rannikko olivat osa laajaa rannikkotykistöjärjestelmää, jonka tehtävänä oli turvata Laatokan vesiliikenne, estää vihollisen…
Norpan maanittajat
Laatokan ulapoilla eli vielä 1900-luvun alkupuolella omaleimainen pyyntikulttuuri, jossa yhdistyivät kalastajien elinkeino, vanhat uskomukset ja poikkeuksellinen luonnontuntemus. Laatokan norppa, laatokanhylje (Pusa hispida ladogensis), oli monelle rannikon kalastajalle tärkeä lisä toimeentuloon…
Karjalan asuttamisen alkuvaiheita
Suomensukuisten kansojen ja kielen alkuperä ja tänne asettumisen ajankohta ovat olleet usean eri tieteenalan tutkimushaasteena ainakin 1800-luvulta alkaen. Arkeologit, kielitieteilijät, historioitsijat ja nyttemmin myös paleoantropologit ovat esittäneet useita erilaisia teorioita…
Laatokan luostarit syntyivät idän ja lännen rajamailla
Tutkimustieto ja perimätieto kertovat Valamosta ja Konevitsasta eri tavalla Laatokan saarilla sijaitsevat Valamon ja Konevitsan luostarit ovat vuosisatojen ajan olleet ortodoksisen Karjalan hengellisiä keskuksia. Niiden syntyhistoria ei kuitenkaan ole yksiselitteinen.…