LAATOKKA –KARJALAN MERI
Laatokka – Karjalan meri avaa näkymän Laatokan vuosisataiseen historiaan
Käkisalmi-museon uusi näyttely Laatokka – Karjalan meri johdattaa kävijät Euroopan suurimman järven vaiheisiin jääkauden jälkeisestä synnystä aina Karjalan kukoistuksen aikaan saakka. Näyttely kokoaa yhteen Laatokan luonnonhistorian, kauppareittien synnyn, karjalaisen kulttuurin…
Karjalan meren kalastajat elivät luonnon armoilla
Aamuyö on vasta vaihtumassa harmaaseen kajoon, kun vene irtoaa Laatokan rannasta. Ilma on tyyni, mutta kokeneet kalastajat tietävät, että järvi voi muuttua hetkessä armottomaksi. Euroopan suurin järvi ei anna anteeksi…
Karjalan asuttamisen alkuvaiheita
Suomensukuisten kansojen ja kielen alkuperä ja tänne asettumisen ajankohta ovat olleet usean eri tieteenalan tutkimushaasteena ainakin 1800-luvulta alkaen. Arkeologit, kielitieteilijät, historioitsijat ja nyttemmin myös paleoantropologit ovat esittäneet useita erilaisia teorioita…
Ruskealan marmoria sanomalehdissä
Metsät ja vedet olivat Viipurin läänin ja Laatokan seudun tärkeimmät luonnonvarat, mutta myös mineraaleilla oli suuri merkitys. Laatokan Karjalasta, Ruskealan louhokselta kuljetettiin kiveä Pietariin merkittäviin rakennuksiin 1700-luvun puolivälistä. Ruskealan marmoria…
Laatokan meren laivat
Jo kivikaudelta lähtien Laatokka on ollut osa monipuolista vesitieverkostoa, jota pitkin kuljettiin Vienanmeren, Laatokan, Saimaan, Päijänteen, Inarinjärven, Pohjanlahden ja Suomenlahden välillä. Reittejä käytettiin niin talvella kuin kesälläkin pyynti- ja kauppamatkoilla.…
Käkisalmen rannikon kalastajat – ammattinsa aatelia
Käkisalmen rannikon Kalastajainseura syntyi aikana, jolloin Laatokka oli rannikon ihmisille sekä elannon lähde että vaativa työympäristö. Käkisalmen rannikon kalastajat tunnettiin erityisesti syötti- ja koukkukalastuksen taitajina, jotka liikkuivat suurilla veneillään kauas…
Laatokan vene kehittyi vuosisatojen aikana
Laatokalle tyypilliset veneet kehittyivät satojen vuosien kuluessa sopimaan järven olosuhteisiin. Vaikutteita tuli monesta suunnasta. Mallia ja oppia on otettu muun muassa Vienanmereltä. Länsimaisten merenkulkijoiden mukaan Vienanmeren alukset olivat 1500-luvulla limisaumaisia…
Vihreää kultaa Laatokalla
Laatokan luoteisen ja pohjoisen osan tyypillistä teollisuutta olivat sahat. Alue tarjosi niille hyvät edellytykset. Tukkipuuta riitti metsissä, sulan veden aikana sahatavaraa oli helppo kuljettaa Laatokkaa pitkin ja alueen monet joet…
Laatokan norpan maanittajat
Laatokan ulapoilla eli vielä 1900-luvun alkupuolella omaleimainen pyyntikulttuuri, jossa yhdistyivät kalastajien elinkeino, vanhat uskomukset ja poikkeuksellinen luonnontuntemus. Laatokan norppa, laatokanhylje (Pusa hispida ladogensis), oli monelle rannikon kalastajalle tärkeä lisä toimeentuloon…








