LAATOKKA –KARJALAN MERI
Lake Ladoga – the Sea of Karelia opens a window into Ladoga's centuries-old history
Käkisalmi-museon uusi näyttely Laatokka – Karjalan meri johdattaa kävijät Euroopan suurimman järven vaiheisiin jääkauden jälkeisestä synnystä aina Karjalan kukoistuksen aikaan saakka. Näyttely kokoaa yhteen Laatokan luonnonhistorian, kauppareittien synnyn, karjalaisen kulttuurin…
Käkisalmen rannikon kalastajat – ammattinsa aatelia
Käkisalmen rannikon Kalastajainseura syntyi aikana, jolloin Laatokka oli rannikon ihmisille sekä elannon lähde että vaativa työympäristö. Käkisalmen rannikon kalastajat tunnettiin erityisesti syötti- ja koukkukalastuksen taitajina, jotka liikkuivat suurilla veneillään kauas…
Sortavala, Käkisalmi ja Valamo matkailun vetovoima
Sotienvälisenä aikana Laatokan pohjoisrannasta muodostui yksi Suomen tunnetuimmista matkailualueista. Erityisesti Sortavala nousi kansainvälisesti tunnetuksi matkailukaupungiksi, jonka kautta kuljettiin niin Laatokan saaristoon, Valamon luostariin kuin Karjalan vaaramaisemiin. Samalla myös Käkisalmi eli…
Ruskealan marmoria sanomalehdissä
Metsät ja vedet olivat Viipurin läänin ja Laatokan seudun tärkeimmät luonnonvarat, mutta myös mineraaleilla oli suuri merkitys. Laatokan Karjalasta, Ruskealan louhokselta kuljetettiin kiveä Pietariin merkittäviin rakennuksiin 1700-luvun puolivälistä. Ruskealan marmoria…
Laatokan vaiheet jääkauden jälkeen
Laatokan vesistö on muodostunut viimeisimmän jääkauden jälkeen jopa dramaattisten luonnonmullistusten seurauksena. Laatokan vedenkorkeus on vaihdellut moneen otteeseen jopa kymmenillä metreillä, ja vaihtelut ovat muun muassa peittäneet järven rannoille sijoittuneen asutuksen…
Laatokan norpan maanittajat
Laatokan ulapoilla eli vielä 1900-luvun alkupuolella omaleimainen pyyntikulttuuri, jossa yhdistyivät kalastajien elinkeino, vanhat uskomukset ja poikkeuksellinen luonnontuntemus. Laatokan norppa, laatokanhylje (Pusa hispida ladogensis), oli monelle rannikon kalastajalle tärkeä lisä toimeentuloon…
Rautatie toi teollisuuden ja matkailijat Laatokalle
Karjalan rataverkko oli ennen sotia Suomen tihein. Autonomian aikana rakennetut pääradat kulkivat Riihimäen ja Pietarin välillä sekä Viipurin ja Joensuun välillä. Karjalassa oli paljon myös pistoraiteita ja haararatoja. Ratojen rakentamiselle…
Laatokka oli ennen Nevajärvi
Laatokka ei ole aina ollut Laatokka. Itämerensuomalaisia kieliä puhuneet ihmiset kutsuivat Euroopan suurinta järveä Nevajärveksi, ja tämä nimi oli myös venäläisten käytössä vielä 1500-luvulla. Tästä on todisteena Ruotsin kuningas Kustaa…
Karjalan muinaislinnat
Muinaislinnat ovat korkeita maastokohtia tai saaria, joissa on ihmisen rakentamia kivi- tai maavalleja tai muita ihmisen tekemiä rakenteita. Luovutetun Karjalan alueella on runsaasti paikkoja, joiden nimet viittaavat linnaan tai valvontaan.…